Alkuun
Taulukon valinnassa on kolme vaihetta: valitse taulukko, valitse muuttujat, näytä taulukko. Olet nyt vaiheessa Valitse muuttujat

Kestävän kehityksen YK-indikaattorit 1990-2025

Valitse muuttujat

Tilastokeskus
Ei
20.12.2024
1.1.1 --- Kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %:
%
1.2.1.a --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 0-17 vuotta:
%
1.2.1.b --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 0-17 vuotta:
%
1.2.1.c --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 18-24 vuotta:
%
1.2.1.d --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 18-24 vuotta:
%
1.2.1.e --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 25-34 vuotta:
%
1.2.1.f --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 25-34 vuotta:
%
1.2.1.g --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 35-49 vuotta:
%
1.2.1.h --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 35-49 vuotta:
%
1.2.1.i --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 50-64 vuotta:
%
1.2.1.j --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 50-64 vuotta:
%
1.2.1.k --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 65-74 vuotta:
%
1.2.1.l --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 65-74 vuotta:
%
1.2.1.m --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 75+ vuotta:
%
1.2.1.n --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 75+ vuotta:
%
1.2.2 --- Köyhien osuus väestöstä (kansallinen määritelmä), %:
%
1.3.1 --- Sosiaaliturvan kattama väestö, %:
%
1.4.1 --- Peruspalveluiden kattama kotitalousväestö, %:
%
1.4.2 --- Aikuisväestön hallintaoikeus maahan, osuus aikuisväestöstä, %:
%
1.5.1.a --- Katastrofeissa kuolleet 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
1.5.1.b --- Katastrofeissa kadonneet 100 000 asukasta kohden:
101 000 asukasta kohden
1.5.1.c --- Katastrofeissa vaikutusten kohteena olleet 100 000 asukasta kohden:
102 000 asukasta kohden
1.5.2 --- Katastrofien aiheuttamat suorat taloudelliset menetykset suhteessa globaaliin BKT:hen, %:
% BKT:sta
1.5.3 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, kpl:
kpl
1.5.4 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %:
%
1.a.2 --- Keskeisiin julkisiin palveluihin käytetyt menot (koulutus, terveys ja sosiaaliturva), %:
%
2.1.2.a --- Kohtalaista tai vakavaa ravintoepävarmuutta kokevat, %:
%
2.1.2.b --- Vakavaa ravintoepävarmuutta kokevat, %:
%
2.2.1 --- Kitukasvuisuuden esiintyminen alle 5-vuotiailla, %:
%
2.2.2 --- Aliravitsemuksen esiintyminen, alle 5-vuotiaat, %:
%
2.3.2 --- Pienimuotoista alkutuotantoa harjoittavien keskimääräiset vuositulot, euroa ostovoimakorjattuna:
euroa
2.4.1 --- Edistyminen kohti tuottavaa ja kestävää maataloutta, nykytilan pistearvio (1-5):
pisteet
2.5.1.a --- Maa- ja elintarviketalouden kasvigeenivarat keskipitkän ja pitkän aikavälin säilytyslaitoksissa, lkm:
lkm
2.5.1.b --- Maa- ja elintarviketalouden eläingeenivarat keskipitkän ja pitkän aikavälin säilytyslaitoksissa, lkm:
lkm
2.5.2 --- Uhanalaisten, ei-uhanalaisten ja uhanalaisuusasteeltaan luokittelemattomien paikallisten kotieläinrotujen osuus, %:
%
2.a.2 --- Julkinen kehitysapu ja muut julkiset rahavirrat maataloussektorille, euroa:
euroa
3.1.2 --- Ammattitaitoisen henkilöstön avustamien synnytysten osuus, %:
%
3.3.1 --- HIV-tapaukset 1 000 tervettä kohden:
1 000 tervettä kohden
3.3.2 --- Tuberkuloositapaukset 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
3.3.3 --- Malariatapaukset 1 000 asukasta kohden:
1 000 asukasta kohden
3.3.4 --- Hepatiitti B -tapaukset 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
3.3.5 --- Hoitamattomien trooppisten tautien vuoksi apua saavat, lkm:
lkm
3.5.1 --- Huumehoitotoimenpiteiden kattavuus, %:
%
3.5.2 --- Alkoholin haitalllinen käyttö, litraa puhdasta alkoholia per henkilö (15+ vuotta):
litraa puhdasta alkoholia
3.7.1 --- Hedelmällisessä iässä olevat naiset, joiden perhesuunnittelun tarve täytetään nykyaikaisin menetelmin, %:
%
3.7.2.a --- Nuorten syntyvyys 1 000 naista kohden: 10-14-vuotiaat:
1 000 naista kohden
3.7.2.b --- Nuorten syntyvyys 1 000 naista kohden: 15-19-vuotiaat:
1 000 naista kohden
3.8.1 --- Välttämättömien terveyspalveluiden kattavuus, %:
%
3.8.2.a --- Terveysmenojen osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 10 %, osuus väestöstä:
%
3.8.2.b --- Terveysmenojen osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 25 %, osuus väestöstä:
%
3.b.1 --- Rokotusten kattavuus kohdeväestössä, %:
%
3.b.2 --- Kehitysapu lääketieteelliseen tutkimukseen ja terveydenhuoltoon, euroa:
euroa
3.b.3 --- Kohtuuhintaisia peruslääkkeitä terveydenhuoltopisteistä, %:
%
4.1.1.a --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: luokilla 2/3:
%
4.1.1.b --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: alakoulun lopussa (6. luokka):
%
4.1.1.c --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: yläkoulun lopussa (9.luokka):
%
4.1.1.d --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: luokilla 2/3:
%
4.1.1.e --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: alakoulun lopussa (6. luokka):
%
4.1.1.f --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: yläkoulun lopussa (9.luokka):
%
4.1.2.a --- Alempi perusaste, läpäisyaste (kaikki):
%
4.1.2.b.a --- Ylempi perusaste, läpäisyaste. läpäisyaste (kaikki):
%
4.1.2.b.b --- Ylempi perusaste, läpäisyaste. läpäisyaste (miehet):
%
4.1.2.b.c --- Ylempi perusaste, läpäisyaste. läpäisyaste (naiset):
%
4.1.2.c.a --- Toinen aste, läpäisyaste (kaikki):
%
4.1.2.c.b --- Toinen aste, läpäisyaste läpäisyaste (miehet):
%
4.1.2.c.c --- Toinen aste, läpäisyaste läpäisyaste (naiset):
%
4.2.2.a --- Koulutukseen osallistumisaste vuosi ennen oppivelvollisuutta: Yhteensä:
%
4.2.2.b --- Koulutukseen osallistumisaste vuosi ennen oppivelvollisuutta: Miehet:
%
4.2.2.c --- Koulutukseen osallistumisaste vuosi ennen oppivelvollisuutta: Naiset:
%
4.3.1 --- Nuorten ja aikuisten osallistumisaste tutkintoon ja muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja harjoitteluun, %:
%
4.4.1.a --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Kopiointi tai tiedoston siirto, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.b --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot: %: Kopiointi tai tiedoston siirto, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.c --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Kopiointi tai tiedoston siirto, 16-89-vuotiaat*:
%
4.4.1.d --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Perusfunktioiden käyttö, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.e --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Perusfunktioiden käyttö, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.f --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Perusfunktioiden käyttö, 16-89-vuotiaat*:
%
4.4.1.g --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Ohjelmistojen käyttöönotto, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.h --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Ohjelmistojen käyttöönotto, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.i ---Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Ohjelmistojen käyttöönotto, 16-89-vuotiaat*:
%
4.4.1.j --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Esitysten luominen, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.k --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Esitysten luominen, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.l --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Esitysten luominen, 16-89-vuotiaat*:
%
4.4.1.m --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Tiedostojen siirrot, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.n --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Tiedostojen siirrot, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.o --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Tiedostojen siirrot, 16-89-vuotiaat*:
%
4.4.1.p --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Ohjelmointikielen käyttö, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.q --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Ohjelmointikielen käyttö, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.r --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Ohjelmointikielen käyttö, 16-89-vuotiaat*:
%
4.4.1.s --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Uusien laitteiden asentaminen, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.t --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Uusien laitteiden asentaminen, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.u --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Uusien laitteiden asentaminen, 16-89-vuotiaat*:
%
4.4.1.v --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Copy-paste toiminnon käyttö, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.w --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Copy-paste toiminnon käyttö, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.x --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Copy-paste toiminnon käyttö, 16-89-vuotiaat*:
%
4.4.1.y --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Sähköpostitiedostojen lähettäminen, 16-24-vuotiaat*:
%
4.4.1.z --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Sähköpostitiedostojen lähettäminen, 16-74-vuotiaat*:
%
4.4.1.zz --- Nuorten ja aikuisten ICT-taidot, %: Sähköpostitiedostojen lähettäminen, 16-89-vuotiaat*:
%
4.6.1.a --- Vähimmäistaitotason lukemisessa saavuttaneet, %:
%
4.6.1.b --- Vähimmäistaitotason laskemisessa saavuttaneet, %:
%
4.a.1.a --- Koulut, joilla on käytössään: (a) sähkö, %:
%
4.a.1.b --- Koulut, joilla on käytössään: (b) Internet opetuskäyttöön, %:
%
4.a.1.c --- Koulut, joilla on käytössään: (c) tietokoneet opetuskäyttöön, %:
%
4.a.1.d --- Koulut, joilla on käytössään: (d) vammaisille koululaisille sovitettu ympäristö ja materiaalit, %:
%
4.a.1.e --- Koulut, joilla on käytössään: (e) juomavesi, %:
%
4.a.1.f --- Koulut, joilla on käytössään: (f) sukupuolen mukaan eritellyt saniteettitilat, %:
%
4.a.1.g --- Koulut, joilla on käytössään: (g) käsien pesumahdollisuudet, %:
%
4.b.1 --- Apurahoina myönnettävä julkinen kehitysapu, euroa:
euroa
4.c.1 --- Vähimmäisvaatimukset täyttävien opettajien osuus, %:
%
5.2.1.a --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: Yhteensä:
%
5.2.1.b --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 15_24:
%
5.2.1.c ---Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 25-34:
%
5.2.1.d --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 35-44:
%
5.2.1.e --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 45-54:
%
5.2.1.f --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 55-64:
%
5.2.1.g --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 65-74:
%
5.2.2.a --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: Yhteensä:
%
5.2.2.b --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 15_24:
%
5.2.2.c --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 25-34:
%
5.2.2.d --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 35-44:
%
5.2.2.e --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 45-54:
%
5.2.2.f --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 55-64:
%
5.2.2.g --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 65-74:
%
5.3.1.a --- 20-24-vuotiaat naiset, jotka ovat olleet naimisissa tai muussa liitossa ennen 15 vuoden ikää, %:
%
5.3.1.b --- 20-24-vuotiaat naiset, jotka ovat olleet naimisissa tai muussa liitossa ennen 18 vuoden ikää, %:
%
5.3.2 --- Ympärileikatut synnyttäneet 17-50-vuotiaat tytöt ja naiset, %:
%
5.4.1.a --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: Yhteensä:
%
5.4.1.b --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: Nainen:
%
5.4.1.c --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: Mies:
%
5.4.1.d --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: 10-14:
%
5.4.1.e --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: 15-24:
%
5.4.1.f --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: 25-44:
%
5.4.1.g --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: 45-54:
%
5.4.1.h --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: 55-64:
%
5.4.1.i --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: 65+:
%
5.4.1.j --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: Kaupunkimainen 10+:
%
5.4.1.k --- Palkattomaan kotityöhön ja hoivaan käytetty aika, %: Maaseutumainen 10+:
%
5.5.1.a --- Naisten osuus kansallisessa parlamentissa, %:
%
5.5.1.b --- Naisten osuus paikallishallinnnossa, %:
%
5.5.2 --- Naisten osuus johtotehtävissä, %:
%
5.6.1 --- Naiset (15-49 vuotta), jotka päättävät itsenäisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, %:
%
5.a.1.a.a --- Maatalousväestö, jolla on omistusoikeus maatalousmaahan, %: Yhteensä:
%
5.a.1.a.b --- Maatalousväestö, jolla on omistusoikeus maatalousmaahan, %: Miehet:
%
5.a.1.a.c --- Maatalousväestö, jolla on omistusoikeus maatalousmaahan, %: Naiset:
%
5.a.1.b --- Naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista, %:
%
5.a.2 --- Maiden määrä, joilla on naisten tasa-arvoiset maanomistus- ja hallinto-oikeudet takaava lainsäädäntö:
%
5.b.1.a --- Omassa käytössä on kosketusnäytöllä varustettu puhelin, %; Yhteensä:
%
5.b.1.b --- Omassa käytössä on kosketusnäytöllä varustettu puhelin, %; Miehet:
%
5.b.1.c --- Omassa käytössä on kosketusnäytöllä varustettu puhelin, %; Naiset:
%
5.c.1 --- Sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaantumisen organisointi, %:
%
6.1.1 --- Turvallisesti tuotettua juomavettä käyttävät, %:
%
6.2.1 --- Turvallisesti tuotettuja saniteettipalveluja käyttävät, %:
%
6.3.1 --- Turvallisesti käsitellyn jäteveden osuus jätevedestä, %:
%
6.3.2 --- Hyvässä tilassa olevien vesimuodostumien osuus kaikista vesimuodostumista, %:
%
6.4.2.a ---Veden oton osuus makean veden varoista, %: Yhteensä:
%
6.4.2.b ---Veden oton osuus makean veden varoista, %: Pohjavesi:
%
6.4.2.c --- Veden oton osuus makean veden varoista, %: Pintavesi:
%
6.4.2.d --- Veden oton osuus makean veden varoista, %: Jäähdytysvesi:
%
6.5.1 --- Vesiensuojelusuunnitelmien toimeenpanoaste, %:
%
6.5.2 --- Yhteistyösopimusten kattamien alueiden osuus valtionrajat ylittävistä valuma-alueista, %:
%
6.a.1 --- Julkinen kehitysapu vesi- ja sanitaatiotoimenpiteisiin, euroa:
euroa
6.b.1 --- Paikallisyhteisöjen osallistaminen vesienhoitoon ja sanitaatioon, %:
%
7.1.1 --- Sähköverkon piirissä olevan väestö, %:
%
7.1.2 --- Osuus väestöstä, jolla on perusluottamus puhtaaseen energiaan ja teknologiaan, %:
%
7.2.1 --- Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksessa, %:
%
7.a.1 --- Kehitysmaiden kansainvälinen rahoitus puhtaan energian kehittämisen ja tuotannon tukemiseen, euroa:
miljoonaa euroa
8.1.1 --- BKT:n volyymikasvu asukasta kohti, %:
%
8.2.1 --- BKT:n volyymikasvu työllistä kohti, %:
%
8.3.1 --- Epävirallisen sektorin (pl. maatalous) työvoimaosuus, %:
%
8.4.1.a --- Materiaalinen jalanjälki (RMC, miljoonaa tonnia):
miljoonaa tonnia
8.4.1.b --- Materiaalinen jalanjälki (RMC) asukasta kohden (tonnia):
tonnia
8.4.1.c --- Materiaalinen jalanjälki (RMC) per BKT-yksikkö (USD):
USD
8.4.2.a --- Kotimainen materiaalien kulutus, miljoonaa tonnia:
miljoonaa tonnia
8.4.2.b --- Kotimainen materiaalien kulutus asukasta kohden, tonnia:
tonnia
8.4.2.c --- Kotimainen materiaalien kulutus suhteessa BKT:hen, kg/euro:
kg/euro
8.5.1.a --- Keskimääräinen tuntiansio, euroa:
euroa
8.5.1.b --- Miesten keskimääräinen tuntiansio, euroa:
euroa
8.5.1.c --- Naisten keskimääräinen tuntiansio, euroa:
euroa
8.5.2.a --- Työttömyysaste, %: Yhteensä:
%
8.5.2.b --- Työttömyysaste, %: Miehet:
%
8.5.2.c --- Työttömyysaste, %: Naiset:
%
8.5.2.d --- Työttömyysaste, %: 15-24:
%
8.5.2.e --- Työttömyysaste, %: 25-34:
%
8.5.2.f --- Työttömyysaste, %: 35-44:
%
8.5.2.g --- Työttömyysaste, %: 45-54:
%
8.5.2.h --- Työttömyysaste, %: 55-64:
%
8.5.2.i --- Työttömyysaste, %: Vammaiset henkilöt:
%
8.6.1 --- Koulutuksen, työn ja harjoittelun ulkopuolella olevat nuoret (15-24-vuotiaat), %:
%
8.7.1 --- Lapsityössä olevat 5_17-vuotiaat, %:
%
8.8.1.a --- Kuolemaan johtavien työtapaturmavammojen esiintymisaste (Kuolemat 100 000 palkansaajaa kohden):
Kuolemat 100 000 palkansaajaa kohden
8.8.1.b.a --- Kuolemaan johtamattomien työtapaturmavammojen esiintymisaste (Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden): Yhteensä:
Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden
8.8.1.b.b --- Kuolemaan johtamattomien työtapaturmavammojen esiintymisaste (Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden): Miehet:
Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden
8.8.1.b.c --- Kuolemaan johtamattomien työtapaturmavammojen esiintymisaste (Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden): Naiset:
Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden
8.9.1 --- Matkailun suora BKT -osuus, %:
%
8.10.1.a --- Liikepankkien lukumäärä 100 000 aikuista kohden:
100 000 aikuista kohden
8.10.1.b --- Pankkiautomattien määrä 100 000 aikuista kohden:
100 000 aikuista kohden
8.10.2 --- Aikuiset, joilla on pankkitili tai mobiilipankkiyhteys (15 vuotta täyttäneet), %:
%
8.a.1.a --- Kauppaa tukevan kehitysavun myönnöt, euroa:
euroa
8.a.1.b --- Kauppaa tukevan kehitysavun maksatukset, euroa:
euroa
8.b.1 --- Maiden määrä, joilla on nuorisotyöllisyysstrategia, lkm:
lkm
9.1.1 --- Ympärivuoden hoidetusta tiestä 2 km:n säteellä asuva maaseutuväestö, %:
%
9.1.2.a --- Kotimainen maantiekuljetus, rahti, 1 000 tonnia:
1 000 tonnia
9.1.2.b --- Kotimainen maantiekuljetus, rahti, miljoonaa tonnikilometriä:
miljoonaa tonnikilometriä
9.1.2.d --- Rautatiekuljetus, rahti, miljoonaa tonnikilometriä:
miljoonaa tonnikilometriä
9.1.2.f --- Lentokuljetus, rahti, 1 000 tonnia:
1 000 tonnia
9.1.2.g --- Lentokuljetus, 1 000 matkustajaa:
1 000 matkustajaa
9.2.1.a --- Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä, %:
%
9.2.1.b --- Teollisuuden arvonlisäys asukasta kohti, 1 000 euroa:
1 000 euroa
9.2.2 --- Teollisuuden osuus työllisyydestä, %:
%
9.3.1 --- Pienteollisuustuotannon osuus teollisuustuotannon arvonlisäyksestä, %:
%
9.3.2 --- Luottokelpoiset tai velalliset pienteollisuusyritysten osuus, %:
%
9.4.1 --- Energiantuotannon CO2 -päästöt arvonlisäysyksikköä kohden, kt CO2/miljoona euroa:
kt CO2/miljoona euroa
9.5.1 --- Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus BKT:sta, %:
%
9.5.2 --- Tutkijoiden lukumäärä (täysipäiväiseksi muutettuna) miljoonaa asukasta kohden:
miljoonaa asukasta kohden
9.a.1 --- Kansainvälinen tuki infrastruktuurin parantamiseen, euroa:
euroa
9.c.1.a --- Mobiiliverkkojen kattama väestö, %; 2G-teknologia:
%
9.c.1.b --- Mobiiliverkkojen kattama väestö, %; 3G-teknologia:
%
9.c.1.c --- Mobiiliverkkojen kattama väestö, %; 4G 100 Mbit/s -teknologia:
%
9.c.1.d --- Mobiiliverkkojen kattama väestö, %; 5G 100 Mbit/s -teknologia:
%
10.1.1.a --- Keskitulon vuosimuutos, %, pienituloisin 40 % väestöstä:
%
10.1.1.b --- Keskitulon vuosimuutos, %, koko väestö:
%
10.1.1.c --- Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon kasvu (henkeä kohti), %, pienituloisin 40 % väestöstä (2015=100):
2015 = 100
10.1.1.d --- Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon kasvu (henkeä kohti), %, koko väestö (2015=100):
2015 = 100
10.1.1.e --- Väestön pienituloisimman 40 % osuus tuloista, %:
%
10.2.1.a --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 16-24 vuotta:
%
10.2.1.b --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 16-24 vuotta:
%
10.2.1.c --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 25-34 vuotta:
%
10.2.1.d --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 25-34 vuotta:
%
10.2.1.e --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 35-44 vuotta:
%
10.2.1.f --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 35-44 vuotta:
%
10.2.1.g --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 45-54 vuotta:
%
10.2.1.h --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 45-54 vuotta:
%
10.2.1.i --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 55-64 vuotta:
%
10.2.1.j --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 55-64 vuotta:
%
10.2.1.k --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 16-64 vuotta:
%
10.2.1.l --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 16-64 vuotta:
%
10.2.1.m --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 16+ vuotta:
%
10.2.1.n --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 16+ vuotta:
%
10.2.1.o --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 65+ vuotta:
%
10.2.1.p --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 65+ vuotta:
%
10.3.1 --- Omakohtaista syrjintää tai häirintää kokeneet, %:
%
10.4.1 --- Työpanoksen osuus BKT:stä, %:
% BKT:sta
10.6.1 --- Kehitysmaiden osuus kansainvälisten järjestöjen jäsenmaista ja äänivallasta, %:
%
10.7.1 --- Siirtolaisen työllistymiskustannukset suhteessa (kohdemaan) vuosituloihin, %:
%
10.a.1 --- Osuus tullinimikkeistä, joita sovelletaan tuontiin vähiten kehittyneistä maista ja maista, joilla on nollatariffit, %:
%
10.b.1.a --- Suomen virallinen kehitysapu (ODA) Miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria:
Miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria
10.b.1.b --- Suomen virallinen kehitysapu (ODA) kehitysmaille; Miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria:
Miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria
10.b.1.c --- Suomen virallinen kehitysapu (ODA) monikeskisille toimijoille; Miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria:
Miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria
10.c.1 --- Käsittelykulujen osuus välitettyjen rahalähetysten määrästä, %:
%
11.1.1 --- Slummeissa tai epävirallisissa ja/tai riittämättömissä asumuksissa elävä kaupunkiväestö, %:
%
11.2.1.a --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Yhteensä, %:
%
11.2.1.b.a --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, Yhteensä, %:
%
11.2.1.b.b --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, Miehet, %:
%
11.2.1.b.c --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, Naiset, %:
%
11.2.1.b.d --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, 0-6-vuotiaat, %:
%
11.2.1.b.e --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, 7-14-vuotiaat, %:
%
11.2.1.b.f --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, 15-17-vuotiaat, %:
%
11.2.1.b.g --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, 18-29-vuotiaat, %:
%
11.2.1.b.h --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, 30-49-vuotiaat, %:
%
11.2.1.b.i --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, 50-64-vuotiaat, %:
%
11.2.1.b.j --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, 65-74-vuotiaat, %:
%
11.2.1.b.k --- Julkisen liikenteen piirissä asuva väestö: Helsinki, 75-vuotiaat ja vanhemmat, %:
%
11.3.2 --- Suorat vaikutusrakenteet kaupunkien suunnitteluun tarjoavat kaupungit, %:
%
11.4.1.a.a --- Kulttuuri- ja luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, euroa:
euroa
11.4.1.a.b --- Kulttuuri- ja luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, julkinen rahoitus, euroa:
euroa
11.4.1.a.c --- Kulttuuri- ja luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, yksityinen rahoitus, euroa:
euroa
11.4.1.b--- Kulttuuriperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, euroa:
euroa
11.4.1.c --- Luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, euroa:
euroa
11.5.1 --- Katastrofeissa kuolleet, kadonneet ja vaikutusten kohteena olleet, 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
11.5.3.a --- Luonnonkatastofien aiheuttamat vauriot kriittiselle infrastruktuurille, euroa:
euroa
11.6.1 --- Säännöllisesti kerättävän ja loppukäsitellyn kiinteän jätteen määrä kaupungeissa, %:
%
11.7.1 --- Avoimien julkisten tilojen keskimääräinen osuus kaupungeissa, %:
%
11.7.2.a --- Fyysisen häirinnän kohteina olleet, koululaiset 8 ja 9 luokka, %:
%
11.7.2.b --- Seksuaalisen häirinnän kohteina olleet, koululaiset 8 ja 9 luokka, %:
%
11.b.1 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, lkm:
lkm
11.b.2 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %:
%
12.1.1 --- Maiden määrä, joilla on kansalliset suunnitelmat kestävälle kulutukselle ja tuotannolle:
lkm
12.2.1.a --- Materiaalinen jalanjälki (RMC, miljoonaa tonnia):
miljoonaa tonnia
12.2.1.b --- Materiaalinen jalanjälki (RMC) asukasta kohden (tonnia):
tonnia
12.2.1.c --- Materiaalinen jalanjälki (RMC) per BKT-yksikkö (USD):
USD
12.2.2.a --- Kotimainen materiaalien kulutus, miljoonaa tonnia:
miljoonaa tonnia
12.2.2.b --- Kotimainen materiaalien kulutus henkeä kohti, tonnia:
tonnia
12.2.2.c --- Kotimainen materiaalien kulutus BKT:ta kohden, kg/euro:
kg/euro
12.3.1.a --- Ruokahävikki-indeksi, %:
%
12.3.1.b --- Ruokajäteindeksi, %:
%
12.4.1 --- Vaarallisia jätteitä ja kemikaaleja koskevien kansainvälisten sopimusten osapuolet, lkm:
lkm
12.4.2.a --- Vaarallinen jäte henkeä kohti (kg):
kg
12.4.2.b.a --- Käsitellyt vaaralliset jätteet; Yhteensä (1 000 tonnia):
1 000 tonnia
12.4.2.b.b --- Käsitellyt vaaralliset jätteet; Kaatopaikka ja muu (1 000 tonnia):
1 000 tonnia
12.4.2.b.c --- Käsitellyt vaaralliset jätteet; Polttaminen (1 000 tonnia):
1 000 tonnia
12.4.2.b.d --- Käsitellyt vaaralliset jätteet; Kierrätys energiana (1 000 tonnia):
1 000 tonnia
12.4.2.b.e --- Käsitellyt vaaralliset jätteet; Kierrätys materiana (1 000 tonnia):
1 000 tonnia
12.5.1.a --- Kansallinen kierrätysaste: Yhdyskuntajäte (%):
%
12.5.1.b --- Kansallinen kierrätysaste: Yhdyskuntajäte (tonnia kierrätettyä materiaalia):
tonnia kierrätettyä materiaalia
12.6.1 --- Kestävän kehityksen raportin julkaisevat yritykset, lkm:
lkm
12.7.1 --- Kestäviä julkisia hankintapolitiikoita ja suunnitelmia toteuttavat maat, lkm:
lkm
12.a.1 --- Kehitysapu kestävän kulutuksen ja tuotannon teknologian kehitykseen, euroa:
euroa
12.c.1 --- fossiilisten polttoaineiden tukien määrä BKT: n yksikköä kohti:
%
13.1.1.a --- Katastrofeissa kuolleet 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
13.1.1.b --- Katastrofeissa kadonneet 100 000 asukasta kohden:
101 000 asukasta kohden
13.1.1.c --- Katastrofeissa vaikutusten kohteena olleet 100 000 asukasta kohden:
102 000 asukasta kohden
13.1.2 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, lkm:
lkm
13.1.3 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %:
%
14.1.1.b --- Muovijätteen tiheys rannikolla (Muoviroskia/1 000 m2):
Muoviroskia/1 000 m2
14.2.1 --- Ekosysteemilähtöisesti hallinnoitujen alueiden osuus kansallisesti rajatuista talousvyöhykkeistä, %:
%
14.3.1 --- Keskimääräinen meriveden happamuus (pH):
pH
14.5.1 --- Suojeltujen rannikko- ja merialueiden laajuus, %:
%
14.7.1 --- Kestävän kalastuksen osuus BKT:sta, %:
% BKT:sta
14.a.1 --- Meriteknologian tutkimusrahoituksen osuus kaikista tutkimusmenoista, %:
%
14.b.1 --- Maiden edistymisaste pienimuotoista kalastusta suojelevien toimenpiteiden käyttöönotossa, %:
%
15.1.1 --- Metsämaan osuus koko maapinta-alasta, %:
%
15.1.2.a ---Maa-alueiden ja pintavesien ekosysteemityypeittäin suojellut kohteet, %: IBA-sites:
%
15.1.2.b --- Maa-alueiden ja pintavesien ekosysteemityypeittäin suojellut kohteet, %: AZE-sites:
%
15.3.1 --- Heikentyneen maa-alueen osuus koko maa-alasta, %:
%
15.4.2.a --- Vuoristoseutujen Green Cover indeksi (MGCI):
%
15.4.2.b --- Heikentyneen maa-alueen osuus vuoristoseuduista:
%
15.7.1 --- Salametsästetyn ja laittoman kaupan osuus villieläinkaupasta, %:
%
15.8.1 --- Maiden osuus, joilla on kansallinen lainsäädäntö ja resurssointi vieraslajien torjuntaan, %:
%
15.c.1 --- Salametsästetyn ja laittoman kaupan osuus villieläinkaupasta, %:
%
16.1.1.a.a --- Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden, yhteensä (Terveydenhuollon tiedot):
100 000 asukasta kohden
16.1.1.a.b --- Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden, miehet (Terveydenhuollon tiedot):
100 000 asukasta kohden
16.1.1.a.c --- Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden, naiset (Terveydenhuollon tiedot):
100 000 asukasta kohden
16.1.1.b.a --- Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden, yhteensä (Oikeusjärjestelmän tiedot):
100 000 asukasta kohden
16.1.1.b.b --- Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden, miehet (Oikeusjärjestelmän tiedot):
100 000 asukasta kohden
16.1.1.b.c --- Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden, naiset (Oikeusjärjestelmän tiedot):
100 000 asukasta kohden
16.1.2 --- Konflikteihin liittyvät kuolemat 100 000 asukasta kohden:
%
16.1.3.a --- Fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa kohdanneet, %: Yhteensä:
%
16.1.3.b --- Fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa kohdanneet, %: Miehet:
%
16.1.3.c --- Fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa kohdanneet, %: Naiset:
%
16.1.4 --- Väestö, joka tuntee olonsa turvalliseksi kävellessään yksin asuinalueellaan, %:
%
16.2.1.a.a --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, peruskoulun 4. ja 5. luokat, %:
%
16.2.1.a.b --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, peruskoulun 8. ja 9. luokat, %:
%
16.2.1.a.c --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, yläkoulu 1. ja 2. luokat, %:
%
16.2.1.a.d --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, ammattikoulu, %:
%
16.2.1.b.a --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, peruskoulun 4. ja 5. luokat, %:
%
16.2.1.b.b --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, peruskoulun 8. ja 9. luokat, %:
%
16.2.1.b.c --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, yläkoulu 1. ja 2. luokat, %:
%
16.2.1.b.d --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, ammattikoulu, %:
%
16.2.2.a.a --- Ihmiskaupan uhrien kokonaislukumäärä 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
16.2.2.a.b --- Pakkotyöhön pakotettujen ihmiskaupan uhrien lukumäärä 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
16.2.2.a.c --- Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen ihmiskaupan uhrien lukumäärä 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
16.2.2.a.d --- Muut ihmiskaupan hyväksikäyttötavat, uhrien lukumäärä 100 000 asukasta kohden:
100 000 asukasta kohden
16.2.3 --- Nuoret (18-29 vuotiaat) naiset ja miehet, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa 18-vuoden ikään mennessä, %:
%
16.3.1 --- Viranomaisille raportoineiden väkivallan uhrien osuus kaikista väkivallan uhreista, %:
%
16.3.2 --- Tutkintavankien osuus kaikista vangeista, %:
%
16.4.1 --- Laittomien maasta ja maahan suuntautuvien rahavirtojen arvo, euroa:
euroa
16.4.2.a --- Takavarikoidut, löydetyt tai luovutetut aseet, joiden alkuperä on selvitetty, %:
%
16.5.1 --- Viranomaisten lahjontaa kokeneet henkilöt, %:
%
16.5.2 --- Viranomaisten lahjontaa kokeneet yritykset, %:
%
16.6.1 --- Toteutuneet julkiset menot suhteessa alkuperäiseen budjettiin, %:
%
16.6.2 --- Julkiseen palveluun tyytyväinen väestö, %:
%
16.7.1.a.a --- Virka-asemien määrä kansallisessa lakia säätävässä elimessä, lkm:
lkm
16.7.1.a.b --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, miehet, %:
%
16.7.1.a.c --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, naiset, %:
%
16.7.1.a.d --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 30-vuotiaat ja nuoremmat, kaikki, %:
%
16.7.1.a.e --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 30 vuotiaat ja nuoremmat, miehet, %:
%
16.7.1.a.f --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 30 vuotiaat ja nuoremmat, naiset, %:
%
16.7.1.a.g --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 40-vuotiaat ja nuoremmat, kaikki, %:
%
16.7.1.a.h --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 40-vuotiaat ja nuoremmat, miehet, %:
%
16.7.1.a.i --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 40-vuotiaat ja nuoremmat, naiset, %:
%
16.7.1.a.j --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 45-vuotiaat ja nuoremmat, kaikki, %:
%
16.7.1.a.k --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 45-vuotiaat ja nuoremmat, miehet, %:
%
16.7.1.a.l --- Virka-asemien jakauma kansallisessa lakia säätävässä elimessä, 45-vuotiaat ja nuoremmat, naiset, %:
%
16.7.1.b.a --- Virka-asemien määrä valtionhallinnossa, % väestöstä:
%
16.7.1.b.b --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, miehet, % miehistä:
%
16.7.1.b.c --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, naiset, % naisista:
%
16.7.1.b.d --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 20-24-vuotiaat, kaikki, % ikäluokasta:
%
16.7.1.b.e --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 20-24-vuotiaat, miehet, % ikäuokan miehistä:
%
16.7.1.b.f --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 20-24-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.b.g --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 25-34-vuotiaat, kaikki, % ikäluokasta:
%
16.7.1.b.h --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 25-34-vuotiaat, miehet, % ikäuokan miehistä:
%
16.7.1.b.i --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 25-34-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.b.j --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 35-44-vuotiaat, kaikki, %:
%
16.7.1.b.k --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 35-44-vuotiaat, miehet, % ikäuokan miehistä:
%
16.7.1.b.l --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 35-44-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.b.m --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 45-54-vuotiaat, kaikki, %:
%
16.7.1.b.n --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 45-54-vuotiaat, miehet, % ikäuokan miehistä:
%
16.7.1.b.o --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 45-54-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.b.p --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 55-64-vuotiaat, kaikki, %:
%
16.7.1.b.q --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 55-64-vuotiaat, miehet, % ikäuokan miehistä:
%
16.7.1.b.r --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 55-64-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.b.s --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 65-69-vuotiaat, kaikki, %:
%
16.7.1.b.t --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 65-69-vuotiaat, miehet, % ikäuokan miehistä:
%
16.7.1.b.u --- Virka-asemien jakauma valtionhallinnossa, 65-69-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.c.a --- Virka-asemien määrä oikeuslaitoksessa, % väestöstä:
%
16.7.1.c.b --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, miehet, % miehistä:
%
16.7.1.c.c --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, naiset, % naisista:
%
16.7.1.c.d --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 20-24-vuotiaat, kaikki, % ikäluokasta:
%
16.7.1.c.e --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 20-24-vuotiaat, miehet, % ikäluokan miehistä:
%
16.7.1.c.f --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 20-24-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.c.g --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 25-34-vuotiaat; kaikki, %:
%
16.7.1.c.h --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 25-34-vuotiaat, miehet, %:
%
16.7.1.c.i --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 25-34-vuotiaat; naiset, %:
%
16.7.1.c.j --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 35-44-vuotiaat, kaikki, % ikäluokasta:
%
16.7.1.c.k --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 35-44-vuotiaat, miehet, % ikäluokan miehistä:
%
16.7.1.c.l --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 35-44-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.c.m --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 45-54-vuotiaat, kaikki, % ikäluokasta:
%
16.7.1.c.n --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 45-54-vuotiaat, miehet, % ikäluokan miehistä:
%
16.7.1.c.o --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 45-54-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.c.p --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 55-64-vuotiaat, kaikki, % ikäluokasta:
%
16.7.1.c.q --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 55-64-vuotiaat, miehet, % ikäluokan miehistä:
%
16.7.1.c.r --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 55-64-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.1.c.s --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 65-69-vuotiaat, kaikki, % ikäluokasta:
%
16.7.1.c.t --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 65-69-vuotiaat, miehet, % ikäluokan miehistä:
%
16.7.1.c.u --- Virka-asemien jakauma oikeuslaitoksessa, 64-69-vuotiaat, naiset, % ikäluokan naisista:
%
16.7.2 --- Päätöksenteon osallistavuuteen ja mukautuvuuteen uskovan väestön osuus, %:
%
16.8.1 --- Kehitysmaiden osuus kansainvälisten järjestöjen jäsenistä ja äänioikeudesta, %:
%
16.9.1 --- Viranomaisen rekisteröimien lasten osuus alle 5-vuotiaista lapsista, %:
%
16.10.1 --- Toimittajiin ja aktivisteihin kohdistuneet rikokset ja mielivaltaiset pidätykset, lkm:
lkm
16.10.2 --- Maat, jotka ovat varmistaneet tiedon julkisuuden perustuslailla ja säädöksillä:
lkm
16.a.1 --- Pariisin periaatteiden mukaiset riippumattomat kansalliset ihmisoikeusjärjestöt:
lkm
16.b.1 --- Omakohtaista syrjintää tai häirintää kokeneet, %:
%
17.1.2 --- Kotimaisilla verotuloilla katettava osuus valtion budjetista, %:
%
17.2.1.a --- Nettomääräinen julkinen kehitysapu (yhteensä) suhteessa Suomen bruttokansantuloon, %:
% BKT:sta
17.2.1.b --- Nettomääräinen julkinen kehitysapu vähiten kehittyneille maille suhteessa Suomen bruttokansantuloon, %:
% BKT:sta
17.2.1.c --- Nettomääräinen julkinen kehitysapu pienille saarivaltioille suhteessa Suomen bruttokansantuloon, %:
% BKT:sta
17.3.2.a --- Yksityishenkilöiden rahalähetysten osuus BKT:sta, %: Lähteneet (credit):
% BKT:sta
17.3.2.b --- Yksityishenkilöiden rahalähetysten osuus BKT:sta, %: Saapuneet (debit):
% BKT:sta
17.4.1 --- Velanhoitokustannusten osuus tavaroiden ja palveluiden viennistä, %:
%
17.5.1 --- Investointeja houkuttelevia ohjelmia kehitysmaille, ml. vähiten kehittyneille maille, toteuttavat maat, lkm:
lkm
17.6.1.a --- Kiinteät laajakaistaliittymät 100 asukasta kohden: Kaikki nopeudet:
100 asukasta kohden
17.6.1.b --- Kiinteät laajakaistaliittymät 100 asukasta kohden: Alle 10 Mbit/s:
100 asukasta kohden
17.6.1.c --- Kiinteät laajakaistaliittymät 100 asukasta kohden: Yli 10Mbit/s:
100 asukasta kohden
17.7.1 --- Kehitysmaarahoitus ympäristön huomioivan teknologian kehittämisen, viennin, jakelun ja levittämisen edistämiseen, euroa:
euroa
17.8.1.a --- Internetiä käyttävien osuus väestöstä, %: 16-74-vuotiaat:
%
17.8.1.b --- Internetiä käyttävien osuus väestöstä, %: 16-89-vuotiaat:
%
17.9.1 --- Kehitysyhteistyöhön sidottu rahoitus- ja tekninen apu, euroa:
euroa
17.11.1 --- Kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden osuus globaalista viennistä, %:
%
17.18.1 --- Tilastokapasiteetin suorituskykyindeksi:
indeksi
17.18.2 --- Maat, joilla on YK:n virallisen tilaston perusperiaatteita noudattava lainsäädäntö, lkm:
lkm
17.19.1 --- Kehitysmaiden tilastollisen kapasiteetin vahvistamiseen käytettävät resurssit, euroa:
euroa
11.2.2019
Kyllä
Tilastokeskus
sdg
Now you have come to the page, Choose variable. This page give you the oportunity to select which variables and values you want to display in your result of the table. A variable is a property of a statistical unit. The page is divided into several boxes, one for each variable, where you can select values by click to highlight one or more values. It always starts with the statistics variable which is the main value counted in the table.
Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: 1.1.1 --- Kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella elävät, % , 1.2.1.a --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 0-17 vuotta , 1.2.1.b --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 0-17 vuotta ,

Valittu 1 Yhteensä 562

Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: 1990 , 1991 , 1992 ,

Valittu 1 Yhteensä 36

Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 300 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 300 000
. = tieto puuttuu

Indikaattori

1.1.1 --- Kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.a --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 0-17 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.b --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 0-17 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.c --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 18-24 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.d --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 18-24 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.e --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 25-34 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.f --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 25-34 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.g --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 35-49 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.h --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 35-49 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.i --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 50-64 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.j --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 50-64 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.k --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 65-74 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.l --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 65-74 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.m --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Miehet, 75+ vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.1.n --- Kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävät, %; Naiset, 75+ vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.2.2 --- Köyhien osuus väestöstä (kansallinen määritelmä), %

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

1.3.1 --- Sosiaaliturvan kattama väestö, %

Osuus väestöstä, joita koskee sosiaaliturva/pohjaturva, sukupuolen mukaan, lapset eriteltyinä, työttömät, vanhukset, vammaiset, raskaana olevat naiset, vastasyntyneet, työtapaturmien uhrit, köyhät ja haavoittuvassa asemassa olevat

1.4.2 --- Aikuisväestön hallintaoikeus maahan, osuus aikuisväestöstä, %

Aikuisväestön osuus, jolla on varma hallintaoikeus maahan laillisesti tunnustettuine asiakirjoineen ja jotka pitävät oikeuksiaan maahan turvattuina sukupuolen ja hallintaoikeuden mukaan

1.5.2 --- Katastrofien aiheuttamat suorat taloudelliset menetykset suhteessa globaaliin BKT:hen, %

Suorat katastrofeihin aiheuttamat taloudelliset menetykset suhteessa maailmanlaajuiseen bruttokansantuotteeseen

1.5.3 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, kpl

Niiden maiden lukumäärä, jotka ovat hyväksyneet ja toimeenpanevat kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain toimintaohjelman 2015-2030 mukaisesti

1.5.4 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %

Niiden paikallishallintojen osuus, jotka ovat hyväksyneet ja toimeenpanevat kansallisten katastrofiriskiä vähentävien strategioiden mukaisia paikallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita

1.a.2 --- Keskeisiin julkisiin palveluihin käytetyt menot (koulutus, terveys ja sosiaaliturva), %

Julkisten menojen osuus, jotka kohdistuvat välttämättömiin palveluihin (koulutus, terveys ja sosiaaliturva), %

2.1.2.a --- Kohtalaista tai vakavaa ravintoepävarmuutta kokevat, %

Kohtalaisen tai vakavan ravinnon epävarmuuden esiintyvyys väestön keskuudessa, perustana Food Insecurity Experience Scale (FIES)

2.2.1 --- Kitukasvuisuuden esiintyminen alle 5-vuotiailla, %

Kitukasvuisuuden esiintyminen (pituus iän mukaan < 2 mediaanin keskihajonnasta WHO:n (World Health Organization) kasvukäyrien (Child Growth Standard) mukaisesti) alle 5-vuotiailla

2.2.2 --- Aliravitsemuksen esiintyminen, alle 5-vuotiaat, %

Aliravitsemuksen esiintyminen (paino pituuden mukaan >+2 tai <-2 mediaanin keskihajonnasta WHO:n kasvukäyrien (Child Growth Standard) mukaisesti) alle 5-vuotiailla, tyypeittäin (ali- ja ylipaino)

2.3.1 --- Tuotanto työpanosyksikköä (työpäivää) kohti maataloudessa, laiduntamisessa ja metsätaloudessa (työpäivän ostovoimakorjattu arvo)

Tuotannon määrä työpanosyksikköä kohden maatilan/laiduntilan/metsätalousyrityksen kokoluokan mukaan

2.5.1.a --- Maa- ja elintarviketalouden kasvigeenivarat keskipitkän ja pitkän aikavälin säilytyslaitoksissa, lkm

Ruuaksi ja maatalouteen tarkoitettujen kasvien ja eläinten geenivarojen lukumäärä varastoituna keskipitkän tai pitkän aikavälin säilytyssuojiin

2.5.1.b --- Maa- ja elintarviketalouden eläingeenivarat keskipitkän ja pitkän aikavälin säilytyslaitoksissa, lkm

Ruuaksi ja maatalouteen tarkoitettujen kasvien ja eläinten geenivarojen lukumäärä varastoituna keskipitkän tai pitkän aikavälin säilytyssuojiin

3.1.1 --- Äitiyskuolleisuus

Lapsivuodekuolemat 100 000 elävää synnytystä kohti. Äitiyskuolemien lukumäärä jaettuna 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden

3.2.1 --- Alle 5-vuotiaiden kuolleisuusaste

Todennäköisyys, että taulukossa olevan lukumäärän verran 0-4-vuotiaita kuolisi seuraavan elinvuoden aikana 1 000 ko. ikäryhmän lasta kohden. Alle 5-vuotiaiden kuolleisuus, Lähde: rekisteri, Aineiston saatavuus: vuodesta 1990 lähtien, päivitys vuosittain, Aineiston laatu, epäyhtenäisyys: -, Aikataulu, Aineiston viiteajankohta: vuoden t aikana kuolleet, jotka on ilmoitettu kuolleiksi vuoden t+1 tammikuun loppuun mennessä, Aineiston julkistus: tavallisesti huhtikuussa vuonna t+1, Metodologia: Lasketaan 0-4-vuotiaiden kuolleisuus, joka muunnetaan todennäköisyydeksi kuolla ko. iässä kaavalla q(x)=2*n*m(x)/2+n*m(x), jossa m(x) on kuolleisuus ja n=5. Aineiston tuottaja ja yhteysosoite: Tilastokeskus, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

3.2.2 --- Vastasyntyneiden kuolleisuusaste

Elävänä syntyneet ja korkeintaan 28 vrk:n ikäisinä kuolleet 1000 elävänä syntynyttä kohden.

3.3.1 --- HIV-tapaukset 1 000 tervettä kohden

Uusien HIV-tartuntojen lukumäärä 1 000 tartuntaa saamatonta kohden, sukupuolen, iän ja avainryhmien mukaan / Lähde: Tartuntatautirekisteri

3.3.2 --- Tuberkuloositapaukset 100 000 asukasta kohden

Tartuntatautirekisteri

3.3.3 --- Malariatapaukset 1 000 asukasta kohden

Tartuntatautirekisteri

3.3.4 --- Hepatiitti B -tapaukset 100 000 asukasta kohden

Tartuntatautirekisteri

3.3.5 --- Hoitamattomien trooppisten tautien vuoksi apua saavat, lkm

WHO (maakohtaisesti sovitettu tieto)

3.4.1 --- Sydämen, verisuonien ja keuhkosairauksien sekä syövän ja diabeteksen aiheuttama kuolleisuus

Todennäköisyys kuolla 30. ja 70. ikävuoden välillä sydän- ja verisuonitauteihin, syöpään, diabetekseen tai kroonisiin hengityselintauteihin. Ilmoitetaan 30 vuotiaan henkilön todennäköisyytenä kuolla näihin tauteihin ennen 70. syntymäpäiväänsä, oletuksena että nykyiset ikäryhmittäiset kuolleisuusluvut pysyvät ennallaan ja eikä henkilö kuole muihin kuolemansyihin. Indikaattori muodostetaan käyttäen eloonjäämistaulua. ICD-10:n koodit: I00-I99, COO-C97, E10-E14 ja J30-J98

3.4.2.a --- Itsemurhakuolleisuus: Yhteensä

Itsemurhiin kuolleiden lukumäärä jaettuna väestön keskiluvulla, ilmoitetaan 100 000 asukasta kohti. ICD-10 koodit X60-X84, Y87.0

3.4.2.b --- Itsemurhakuolleisuus: Miehet

ICD10: X60-X84, Y87.0

3.4.2.c --- Itsemurhakuolleisuus: Naiset

ICD10: X60-X84, Y87.0

3.5.1 --- Huumehoitotoimenpiteiden kattavuus, %

Hoitotoimenpiteiden kattavuus (farmakologinen, psykologinen ja kuntouttava hoito ja jälkihoito) huumeiden haittavaikutusten vuoksi, %

3.5.2 --- Alkoholin haitalllinen käyttö, litraa puhdasta alkoholia per henkilö (15+ vuotta)

Alkoholin haitallinen käyttö, määriteltynä kansallisesti alkoholin kulutuksena litroina puhdasta alkoholia henkilöä kohden (15 vuotta täyttäneet) kalenterivuoden aikana

3.6.1 --- Kuolleisuusaste tieliikenneonnettomuuksissa

Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet 100 000 asukasta kohti

3.8.1 --- Välttämättömien terveyspalveluiden kattavuus, %

Määriteltynä avaintoimenpiteiden keskimääräisenä kattavuutena, sisältäen lisääntymisterveyteen, äitiyshuoltoon, vastasyntyneen ja lasten terveyteen, tartuntatauteihin ja kansantauteihin liittyvät palvelut sekä palveluiden kapasiteetti ja palveluihin pääsy koko väestössä ja heikoimmassa asemassa olevilla

3.8.2.a --- Terveysmenojen osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 10 %, osuus väestöstä

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisesti suuret terveysmenot maksavien osuutta väestöstä (osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 10 prosenttia tai yli 25 prosenttia

3.8.2.b --- Terveysmenojen osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 25 %, osuus väestöstä

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisesti suuret terveysmenot maksavien osuutta väestöstä (osuus kotitalouden kulutusmenoista yli 10 prosenttia tai yli 25 prosenttia

3.9.2 --- Epäpuhtaasta vedestä sekä puutteellisesta sanitaatiosta ja hygieniasta johtuva kuolleisuus

Epäpuhtaaseen veteen, puutteelliseen sanitaatioon ja hygieniaan liittyviin tauteihin kuolleiden lukumäärä jaettuna keskiväkiluvulla, ilmoitetaan 100 000 asukasta kohti. Sisältää osan seuraavista taudeista (kansainvälisen ICD-10:n koodit: A00, A01, A03, A04, A06-A09, B76-B77, B79, E40-E46. Mukaan lasketut sairaudet ovat (WASH) osuudet ripulista (ICD-10 koodit A00, A01, A03, A04, A06-A09), suolistomatoinfektiot (ICD-10 koodit B76-B77, B79) ja proteiinienergia-aliravitsemus (ICD-10 koodit E40-E46)

3.9.3.a --- Tahattomista myrkytyksistä aiheutuva kuolleisuus: Yhteensä

Tapaturmaisiin myrkytyksiin kuolleiden lukumäärä jaettuna keskiväkiluvulla, ilmoitetaan 100 000 asukasta kohti. ICD-10:n koodit X40, X43-X44, X46-X49

3.9.3.b --- Tahattomista myrkytyksistä aiheutuva kuolleisuus: Miehet

Tahattomista myrkytyksistä johtuva kuolleisuus. Kuolemat 100 000 asukasta kohden. Sisältää ICD-10 koodit X40, X43-X44, X46-X49

3.9.3.c --- Tahattomista myrkytyksistä aiheutuva kuolleisuus: Naiset

Tahattomista myrkytyksistä johtuva kuolleisuus. Kuolemat 100 000 asukasta kohden. Sisältää ICD-10 koodit X40, X43-X44, X46-X49

3.a.1.a --- Ikävakioitu tupakan käyttö (15+ vuotiaat): Yhteensä

15 vuotta täyttäneillä

3.a.1.b --- Ikävakioitu tupakan käyttö (15+ vuotiaat): Naiset

15 vuotta täyttäneillä

3.a.1.c --- Ikävakioitu tupakan käyttö (15+ vuotiaat): Miehet

15 vuotta täyttäneillä

3.b.1 --- Rokotusten kattavuus kohdeväestössä, %

Rokotusten kattavuus kohdeväestössä kaikkien kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden osalta, %. Mukana pertussis, tetanus, diphtheria, polio, rubella ja measles (vuosittainen keskiarvo).

3.b.3 --- Kohtuuhintaisia peruslääkkeitä terveydenhuoltopisteistä, %

Terveydenhuollon toimipaikkojen osuus, joissa on saatavilla tarvittava määrä peruslääkkeitä kohtuuhintaan kestävällä perustalla

4.1.1.a --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: luokilla 2/3

Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja

4.1.1.b --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: alakoulun lopussa (6. luokka)

Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja

4.1.1.c --- Minimitaitotason lukemisessa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: yläkoulun lopussa (9.luokka)

Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja

4.1.1.d --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: luokilla 2/3

Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja

4.1.1.e --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: alakoulun lopussa (6. luokka)

Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja

4.1.1.f --- Minimitaitotason matematiikassa saavuttaneet lapset ja nuoret, %: yläkoulun lopussa (9.luokka)

Indikaattori lasketaan määrittelemällä niiden lasten ja nuorten osuus, jotka saavuttavat tai ylittävät asetetun taitotason kyseisessä oppiaineessa kyseisessä vaiheessa opintoja

4.2.2.a --- Koulutukseen osallistumisaste vuosi ennen oppivelvollisuutta: Yhteensä

Osallistumisaste koulutukseen (vuotta ennen oppivelvollisuutta), sukupuolittain määritellään yhteen tai useampaan koulutusohjelmaan osallistuvien lasten osuutena vastaavan ikäisestä väestöstä, mukaan lukien koulutusta ja hoitoa yhdistävät koulutusohjelmat

4.2.2.b --- Koulutukseen osallistumisaste vuosi ennen oppivelvollisuutta: Miehet

Osallistumisaste koulutukseen (vuotta ennen oppivelvollisuutta), sukupuolittain määritellään yhteen tai useampaan koulutusohjelmaan osallistuvien lasten osuutena vastaavan ikäisestä väestöstä, mukaan lukien koulutusta ja hoitoa yhdistävät koulutusohjelmat

4.2.2.c --- Koulutukseen osallistumisaste vuosi ennen oppivelvollisuutta: Naiset

Osallistumisaste koulutukseen (vuotta ennen oppivelvollisuutta), sukupuolittain määritellään yhteen tai useampaan koulutusohjelmaan osallistuvien lasten osuutena vastaavan ikäisestä väestöstä, mukaan lukien koulutusta ja hoitoa yhdistävät koulutusohjelmat

4.3.1 --- Nuorten ja aikuisten osallistumisaste tutkintoon ja muuhun kuin tutkintoon johtavaan koulutukseen ja harjoitteluun, %

Nuorten ja aikuisten osallistumisaste tutkintoon ja ei-tutkintoon johtavaan koulutukseen ja harjoitteluun viimeisten 12 kuukauden aikana, %, sukupuolen mukaan

4.5.1.a --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille: kouluasteilla 2/3

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.b --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille: alakoulun lopussa (6. luokka)

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.c --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille: yläkoulun lopussa (9.luokka)

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.d --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille: kouluasteilla 2/3

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.e --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille: alakoulun lopussa (6. luokka)

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.f --- Pariteetti-indeksit (sukupuolittain) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille: yläkoulun lopussa (9.luokka)

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.g --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille: kouluasteilla 2/3

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.h --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille: alakoulun lopussa (6. luokka)

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.i --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille: yläkoulun lopussa (9.luokka)

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.j --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille: kouluasteilla 2/3

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.k --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille: alakoulun lopussa (6. luokka)

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.l --- Pariteetti-indeksit (maaseutu/kaupunkimainen) minimitason matematiikassa saavuttaneille lapsille ja nuorille: yläkoulun lopussa (9.luokka)

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.5.1.m --- Pariteetti-indeksit (matala/korkea sosioekonominen asema) minimitason lukemisessa saavuttaneille lapsille ja nuorille: kouluasteilla 2/3

Pariteetti-indekseissä tarkastellaan tietyn ilmiön dataa. Indeksi esittää tietyn ryhmän indikaattoriarvon suhteen toisen ryhmän vastaavaan indikaattoriarvoon. Yleensä todennäköisesti heikommassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo asetetaan suhdeluvun jaettavaksi ja vahvemmassa asemassa olevan ryhmän indikaattoriarvo jakajaksi. Arvo 1 indikoi täydellistä tasa-arvoa ryhmien välillä

4.6.1.a --- Vähimmäistaitotason lukemisessa saavuttaneet, %

Vähimmäistaitotason (a) lukemisessa ja (b) laskemisessa saavuttaneiden tai ylittäneiden nuorten (15-24-vuotiaat) ja aikuisten (15 vuotta ja vanhemmat) osuus vastaavan ikäisestä väestöstä. Vähimmäistaitotaso on määritelty taitojen vähimmäistaso matematiikassa ja lukemisessa ja se mitataan oppimis- ja taitotasotutkimuksilla

4.6.1.b --- Vähimmäistaitotason laskemisessa saavuttaneet, %

Vähimmäistaitotason (a) lukemisessa ja (b) laskemisessa saavuttaneiden tai ylittäneiden nuorten (15-24-vuotiaat) ja aikuisten (15 vuotta ja vanhemmat) osuus vastaavan ikäisestä väestöstä. Vähimmäistaitotaso on määritelty taitojen vähimmäistaso matematiikassa ja lukemisessa ja se mitataan oppimis- ja taitotasotutkimuksilla

4.7.1.a --- Missä määrin (i) globaalia kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan kansallisessa koulutuspolitiikassa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

4.7.1.b --- Missä määrin (i) globaalia kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan opetussuunnitelmissa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

4.7.1.c --- Missä määrin (i) maailmanlaajuista kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan opettajankoulutuksessa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

4.7.1.d --- Missä määrin (i) globaalia kansalaisuuskasvatusta ja (ii) kestävän kehityksen koulutusta valtavirtaistetaan opiskelijoiden arvioinnissa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

4.a.1.a --- Koulut, joilla on käytössään: (a) sähkö, %

WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti

4.a.1.b --- Koulut, joilla on käytössään: (b) Internet opetuskäyttöön, %

WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti

4.a.1.c --- Koulut, joilla on käytössään: (c) tietokoneet opetuskäyttöön, %

WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti

4.a.1.d --- Koulut, joilla on käytössään: (d) vammaisille koululaisille sovitettu ympäristö ja materiaalit, %

WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti

4.a.1.e --- Koulut, joilla on käytössään: (e) juomavesi, %

WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti

4.a.1.f --- Koulut, joilla on käytössään: (f) sukupuolen mukaan eritellyt saniteettitilat, %

WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti

4.a.1.g --- Koulut, joilla on käytössään: (g) käsien pesumahdollisuudet, %

WASH indikaattorimääritelmän mukaisesti

4.c.1 --- Vähimmäisvaatimukset täyttävien opettajien osuus, %

Opettajien osuus: (a) esikouluissa, (b) perusasteella (c) alemmalla toisella asteella, ja (d) ylemmällä toisella koulutusasteella, jotka ovat suorittaneet vähintään opettajakoulutuksen minimin opetusharjoittelun etukäteen tai vaadittavan opintoihin liittyvän opetusharjoittelun asianmukaisella tasolla tässä maassa

5.1.1 --- Sukupuolten tasa-arvoa ja syrjintää koskeva lainsäädäntö

Takaako maan lainsäädäntö sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisen, turvaamisen ja seurannan

5.2.1.a --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: Yhteensä

Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.1.b --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 15_24

Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.1.c ---Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 25-34

Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.1.d --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 35-44

Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.1.e --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 45-54

Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.1.f --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 55-64

Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.1.g --- Parisuhteessa olleet naiset ja 15 vuotta täyttäneet tytöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa kumppanin taholta, %: 65-74

Jossain elämänsä vaiheessa parisuhteessa olleiden naisten ja 15 vuotta täyttäneiden tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa nykyisen tai aiemman kumppanin taholta viimeisten 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.2.a --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: Yhteensä

15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.2.b --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 15_24

15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.2.c --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 25-34

15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.2.d --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 35-44

15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.2.e --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 45-54

15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.2.f --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 55-64

15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.2.2.g --- Jonkun muun kuin kumppanin taholta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt, %: 65-74

15 vuotta täyttäneiden naisten ja tyttöjen osuus, jotka ovat kokeneet fyysisistä, seksuaalista tai psykologista väkivaltaa jonkun muun kuin kumppanin taholta viimeisen 12 kuukauden aikana, väkivallan tyypin ja ikäluokan mukaan

5.3.1.a --- 20-24-vuotiaat naiset, jotka ovat olleet naimisissa tai muussa liitossa ennen 15 vuoden ikää, %

20-24-vuotiaat

5.3.1.b --- 20-24-vuotiaat naiset, jotka ovat olleet naimisissa tai muussa liitossa ennen 18 vuoden ikää, %

20-24-vuotiaat

5.6.1 --- Naiset (15-49 vuotta), jotka päättävät itsenäisesti seksuaalisuuteen liittyvistä asioista, %

15-49-vuotiaiden naisten osuus, jotka tekevät itsenäisiä valveutuneita päätöksiä seksuaalisten suhteiden, ehkäisyvälineiden käytön ja seksuaaliterveyden osalta

5.6.2 --- Maiden määrä, joiden laki takaa 15 vuotta täyttäneille tasa-arvoisen seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palvelut, informaation ja opetuksen

Maiden lukumäärä, joiden lainsäädäntö ja määräykset takaavat 15 vuotta täyttäneille naisille ja miehille vapaan ja tasa-arvoisen pääsyn seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palveluihin, tiedotukseen ja koulutukseen

5.a.1.a.a --- Maatalousväestö, jolla on omistusoikeus maatalousmaahan, %: Yhteensä

(a) Maatalousväestön osuus, jolla on omistusoikeus tai varmistetut oikeudet maatalousmaahan, sukupuolen mukaan ja (b) naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista omistajaryhmittäin

5.a.1.a.b --- Maatalousväestö, jolla on omistusoikeus maatalousmaahan, %: Miehet

(a) Maatalousväestön osuus, jolla on omistusoikeus tai varmistetut oikeudet maatalousmaahan, sukupuolen mukaan ja (b) naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista omistajaryhmittäin

5.a.1.a.c --- Maatalousväestö, jolla on omistusoikeus maatalousmaahan, %: Naiset

(a) Maatalousväestön osuus, jolla on omistusoikeus tai varmistetut oikeudet maatalousmaahan, sukupuolen mukaan ja (b) naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista omistajaryhmittäin

5.a.1.b --- Naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista, %

(a) Maatalousväestön osuus, jolla on omistusoikeus tai varmistetut oikeudet maatalousmaahan, sukupuolen mukaan ja (b) naisten osuus maatalousmaan omistajista tai haltijoista omistajaryhmittäin

5.a.2 --- Maiden määrä, joilla on naisten tasa-arvoiset maanomistus- ja hallinto-oikeudet takaava lainsäädäntö

Maiden lukumäärä, joilla on naisten tasa-arvoiset maanomistus- ja hallintaoikeudet takaava lainsäädäntö (mukaan lukien tapaoikeus)

5.b.1.a --- Omassa käytössä on kosketusnäytöllä varustettu puhelin, %; Yhteensä

16-74 vuotiaat

5.b.1.b --- Omassa käytössä on kosketusnäytöllä varustettu puhelin, %; Miehet

16-74 vuotiaat

5.b.1.c --- Omassa käytössä on kosketusnäytöllä varustettu puhelin, %; Naiset

16-74 vuotiaat

5.c.1 --- Sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaantumisen organisointi, %

Maiden lukumäärä, joilla on seurantajärjestelmä sukupuolten tasa-arvon ja naisten voimaantumisen seurantaan

6.2.1 --- Turvallisesti tuotettuja saniteettipalveluja käyttävät, %

Väestön osuus, joka käyttää turvallisesti hoidettuja saniteettipalveluja, mukaan lukien käsienpesumahdollisuudet vedellä ja saippualla

6.4.2.a ---Veden oton osuus makean veden varoista, %: Yhteensä

Vesien käytön voimaperäisyys: makean veden käyttö osuutena käytettävissä olevista vesivaroista, %

6.4.2.b ---Veden oton osuus makean veden varoista, %: Pohjavesi

Vesien käytön voimaperäisyys: makean veden käyttö osuutena käytettävissä olevista vesivaroista, %

6.4.2.c --- Veden oton osuus makean veden varoista, %: Pintavesi

Vesien käytön voimaperäisyys: makean veden käyttö osuutena käytettävissä olevista vesivaroista, %

6.4.2.d --- Veden oton osuus makean veden varoista, %: Jäähdytysvesi

Vesien käytön voimaperäisyys: makean veden käyttö osuutena käytettävissä olevista vesivaroista, %

7.2.1 --- Uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksessa, %

Indikaattori kuvaa uusiutuvan energiaa määrää sähkön, lämmön, jäähdytyksen ja liikenteen energian kulutuksessa suhteessa energian kokonaisloppukulutukseen. Vesi- ja tuulivoiman vuosituotanto on huomioitu normalisoituina

7.3.1 --- Energiaintensiteetti primäärienergian ja BKT:n suhteena

Energiaintensiteetti on laskettu jakamalla energian kokonaiskulutus bruttokansantuotteella. Tietojen lähteenä on Eurostatin tietokanta (https://ec.europa.eu/eurostat/data/database). Energian kokonaiskulutus on taulukosta Simplified energy balances [nrg_bal_s] muuttujien valinnoilla UNIT: Thousand tonnes of oil equivalent (TOE), SIEC: Total ja NRG_BAL: Gross inland consumption. Bruttokansantuote on taulukosta GDP and main components (output, expenditure and income) [nama_10_gdp] muuttujien valinnoilla UNIT: Current prices, million purchasing power standards ja NA_ITEM: Gross domestic product at market prices

8.1.1 --- BKT:n volyymikasvu asukasta kohti, %

http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html

8.2.1 --- BKT:n volyymikasvu työllistä kohti, %

http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html

8.4.2.a --- Kotimainen materiaalien kulutus, miljoonaa tonnia

Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti

8.4.2.b --- Kotimainen materiaalien kulutus asukasta kohden, tonnia

Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti

8.4.2.c --- Kotimainen materiaalien kulutus suhteessa BKT:hen, kg/euro

Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti

8.5.1.a --- Keskimääräinen tuntiansio, euroa

Kokonaistuntiansiot (€) per palkattu tunti. Kokonaistuntiansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki säännöllisesti maksettavat palkanlisät (työaikalisät, luontoisedut, yms.) sekä ylityöt. Kokonaistuntiansio on määritetty jakamalla palkansaajan kokonaiskuukausiansio sopimuksen mukaisella säännöllisellä viikkotyöajalla sekä lisä- ja ylityön tunneilla. Säännöllinen viikkotyöaika perustuu niihin tunteihin, joilta palkkaa on maksettu. Se ei perustu tehtyihin tunteihin. Näin ollen lyhyet sairauspoissaolot tai harmaat ylityöt eivät vaikuta säännölliseen työaikaan. Kohdejoukko: Koko- ja osa-aikaiset yli 5 hengen yrityksissä työskentelevät palkansaajat

8.5.1.b --- Miesten keskimääräinen tuntiansio, euroa

Kokonaistuntiansiot (€) per palkattu tunti. Kokonaistuntiansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki säännöllisesti maksettavat palkanlisät (työaikalisät, luontoisedut, yms.) sekä ylityöt. Kokonaistuntiansio on määritetty jakamalla palkansaajan kokonaiskuukausiansio sopimuksen mukaisella säännöllisellä viikkotyöajalla sekä lisä- ja ylityön tunneilla. Säännöllinen viikkotyöaika perustuu niihin tunteihin, joilta palkkaa on maksettu. Se ei perustu tehtyihin tunteihin. Näin ollen lyhyet sairauspoissaolot tai harmaat ylityöt eivät vaikuta säännölliseen työaikaan. Kohdejoukko: Koko- ja osa-aikaiset yli 5 hengen yrityksissä työskentelevät palkansaajat

8.5.1.c --- Naisten keskimääräinen tuntiansio, euroa

Kokonaistuntiansiot (€) per palkattu tunti. Kokonaistuntiansiot sisältävät peruspalkan lisäksi kaikki säännöllisesti maksettavat palkanlisät (työaikalisät, luontoisedut, yms.) sekä ylityöt. Kokonaistuntiansio on määritetty jakamalla palkansaajan kokonaiskuukausiansio sopimuksen mukaisella säännöllisellä viikkotyöajalla sekä lisä- ja ylityön tunneilla. Säännöllinen viikkotyöaika perustuu niihin tunteihin, joilta palkkaa on maksettu. Se ei perustu tehtyihin tunteihin. Näin ollen lyhyet sairauspoissaolot tai harmaat ylityöt eivät vaikuta säännölliseen työaikaan. Kohdejoukko: Koko- ja osa-aikaiset yli 5 hengen yrityksissä työskentelevät palkansaajat

8.5.2.a --- Työttömyysaste, %: Yhteensä

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta

8.5.2.b --- Työttömyysaste, %: Miehet

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta

8.5.2.c --- Työttömyysaste, %: Naiset

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta

8.5.2.d --- Työttömyysaste, %: 15-24

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta

8.5.2.e --- Työttömyysaste, %: 25-34

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta

8.5.2.f --- Työttömyysaste, %: 35-44

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta

8.5.2.g --- Työttömyysaste, %: 45-54

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta

8.5.2.h --- Työttömyysaste, %: 55-64

Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta

8.5.2.i --- Työttömyysaste, %: Vammaiset henkilöt

Vammaisuuden (disabilty) käsitettä ei ole/ei käytetä Suomen työvoimatutkimuksessa

8.6.1 --- Koulutuksen, työn ja harjoittelun ulkopuolella olevat nuoret (15-24-vuotiaat), %

'Työvoimatutkimuksen käyttämä ''ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus'' kuvaa niiden 15-24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta'

8.8.1.b.a --- Kuolemaan johtamattomien työtapaturmavammojen esiintymisaste (Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden): Yhteensä

Vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat per 100 000 palkansaajaa.

8.8.1.b.b --- Kuolemaan johtamattomien työtapaturmavammojen esiintymisaste (Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden): Miehet

Vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat per 100 000 palkansaajaa.

8.8.1.b.c --- Kuolemaan johtamattomien työtapaturmavammojen esiintymisaste (Työtapaturmavammoja 100 000 palkansaajaa kohden): Naiset

Vähintään 4 päivän työkyvyttömyyteen johtaneet työtapaturmat per 100 000 palkansaajaa.

8.8.2 --- Kansallinen työoikeuksien noudattamisen taso

Kansallinen työoikeuksien noudattamisen taso (yhdistymisvapaus ja työehtosopimukset) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) mukaisten kirjallisten lähteiden ja kansallisen lainsäädännön mukaan, sukupuolen mukaan ja maahanmuuttaja-aseman mukaan

8.9.1 --- Matkailun suora BKT -osuus, %

Matkailun suora BKT-osuus ja kasvunopeus

8.10.2 --- Aikuiset, joilla on pankkitili tai mobiilipankkiyhteys (15 vuotta täyttäneet), %

Aikuisten osuus (15 -vuotta täyttäneet ja vanhemmat) joilla on tili pankissa tai muussa rahoituslaitoksessa tai mobiilipankki käytössään, %

8.a.1.a --- Kauppaa tukevan kehitysavun myönnöt, euroa

Kauppaa tukevan kehitysavun myönnöt ja maksatukset

8.a.1.b --- Kauppaa tukevan kehitysavun maksatukset, euroa

Kauppaa tukevan kehitysavun myönnöt ja maksatukset

8.b.1 --- Maiden määrä, joilla on nuorisotyöllisyysstrategia, lkm

Kehitetyn ja toiminnallistetun nuorisotyöllisyysstrategian olemassaolo, erillisenä strategiana tai osana kansallista työllisyys strategiaa

9.1.1 --- Ympärivuoden hoidetusta tiestä 2 km:n säteellä asuva maaseutuväestö, %

Yli kahden kilometrin päässä lähimmästä ”all-season”-tiestä asuvat ovat lähinnä saarilla asuvia (ei tiedossa olevaa julkista lauttayhteyttä). Tästä on poistettu moottoriajoneuvolla ajettavat ajopolut ja kevyen liikenteen väylät

9.1.2.a --- Kotimainen maantiekuljetus, rahti, 1 000 tonnia

Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetukset

9.1.2.b --- Kotimainen maantiekuljetus, rahti, miljoonaa tonnikilometriä

Lähde: Tilastokeskus, Tieliikenteen tavarankuljetukset

9.1.2.c --- Rautatiekuljetus, rahti, 1 000 tonnia

'Kotimainen ja kansainvälinen. Lähteet: Rautatietilastot (Liikenneviraston tilastot) ja Tavaraliikenne 1990-2017 (tonnit)

9.1.2.d --- Rautatiekuljetus, rahti, miljoonaa tonnikilometriä

Kotimainen ja kansainvälinen yhteensä

9.1.2.e --- Rautatiekuljetus, 1 000 matkustajaa

'Kotimainen ja kansainvälinen yhteensä. Lähde: Henkilöliikenne 1990-2017 (matkustajat)

9.1.2.f --- Lentokuljetus, rahti, 1 000 tonnia

Kotimainen ja kansainvälinen yhteensä. Finavian tilastot: Tavaramäärä 1998-2017

9.1.2.g --- Lentokuljetus, 1 000 matkustajaa

Kotimainen ja kansainvälinen yhteensä. Finavian tilastot: Matkustajamäärät lentoasemittain 1998-2017

9.2.1.a --- Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä, %

http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html

9.2.1.b --- Teollisuuden arvonlisäys asukasta kohti, 1 000 euroa

http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html

9.2.2 --- Teollisuuden osuus työllisyydestä, %

http://tilastokeskus.fi/til/vtp/2017/vtp_2017_2018-03-16_laa_001_fi.html

9.3.2 --- Luottokelpoiset tai velalliset pienteollisuusyritysten osuus, %

Pienteollisuusyritysten osuus, joille on myönnetty luottomahdollisuus tai joilla on velkaa, %

9.4.1 --- Energiantuotannon CO2 -päästöt arvonlisäysyksikköä kohden, kt CO2/miljoona euroa

Energiantuotannon CO2 päästöt (lähde: KHK-inventaario) CO2 päästöt sisältävät fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat päästöt. Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa vähentämällä yksikön tuotoksesta tuotannossa käytetyt välituotteet (tavarat ja palvelut) ja markkinattomassa tuotannossa laskemalla yhteen palkansaajakorvaukset, kiinteän pääoman kuluminen ja mahdolliset tuotannon ja tuonnin verot. Laskentamenetelmä: Polttoaineperäiset CO2 päästöt on laskettu polttoaineiden kulutuksen ja IPCC:n laskentamenetelmien avulla. Talouden CO2 intensiteetti määritelty päästöjen ja arvonlisäyksen suhteella

9.5.1 --- Tutkimus- ja kehittämismenojen osuus BKT:sta, %

Lähde: OECD

9.b.1 --- Keski- ja korkean tason teknologiateollisuuden arvonlisäys, %

'Yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto sisältää toimialoittaisia tietoja yritysten lukumäärästä, henkilöstöstä sekä tilinpäätöksistä.

10.1.1.a --- Keskitulon vuosimuutos, %, pienituloisin 40 % väestöstä

Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden

10.1.1.b --- Keskitulon vuosimuutos, %, koko väestö

Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden

10.1.1.c --- Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon kasvu (henkeä kohti), %, pienituloisin 40 % väestöstä (2015=100)

Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden

10.1.1.d --- Ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon kasvu (henkeä kohti), %, koko väestö (2015=100)

Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden

10.1.1.e --- Väestön pienituloisimman 40 % osuus tuloista, %

Suomen indikaattori kuvaa pientuloisimman 40 prosentin ja koko väestön tulojen kasvuvauhtia. Tulokäsitteenä käytetään kotitalouden käytettävissä olevia rahatuloja kulutusyksikköä kohden

10.2.1.a --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 16-24 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.b --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 16-24 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.c --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 25-34 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.d --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 25-34 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.e --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 35-44 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.f --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 35-44 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.g --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 45-54 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.h --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 45-54 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.i --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 55-64 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.j --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 55-64 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.k --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 16-64 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.l --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 16-64 vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.m --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 16+ vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.n --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 16+ vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.o --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Miehet, 65+ vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.2.1.p --- Suhteellisessa pienituloisuudessa elävät toimintarajoitteiset henkilöt, %: Naiset, 65+ vuotta

Suomen indikaattori kuvaa suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolella elävien henkilöiden osuutta kyseisestä väestöryhmästä (ns. köyhyysriskissä elävät henkilöt). Pienituloisia ovat henkilöt, joiden kotitalouden käytettävissä olevat rahatulot kulutusyksikköä kohden ovat alle 50 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta

10.3.1 --- Omakohtaista syrjintää tai häirintää kokeneet, %

Osuus väestöstä, joka kertoo tulleensa syrjityksi tai häirityksi edellisten 12 kuukauden aikana kansainvälisen ihmisoikeuslain mukaisella tavalla

10.4.1 --- Työpanoksen osuus BKT:stä, %

Työpanoksen osuus BKT:sta, koostuen palkoista ja sosiaaliturvamaksuista

11.3.1 --- Maankäytön suhde väestönkasvuun

http://metatieto.ymparisto.fi:8080/geoportal/catalog/search/resource/details.page?uuid=%7BCB02E608-6E6B-417E-87DA-BD7C8CB53712%7D

11.4.1.a.a --- Kulttuuri- ja luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, euroa

Kokonaiskustannukset (yksityiset ja julkiset), jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön (muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön, maiseman ja perinnebiotooppien) säilyttämisestä, suojelemisesta ja konservoinnista asukasta kohti kulttuuriperinnön tyypin mukaan jaoteltuna (kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä näiden yhdistelmien osalta ja maailmanperintökohteiden osalta). Kokonaiskustannukset jaoteltuna kansallisiin, alueittaisiin ja kunnallisiin/paikallisiin kustannuksiin sekä kustannuserän mukaisesti (käyttökustannukset/investoinnit) ja yksityinen rahoitus jaoteltuna lahjoituksiin, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan sektorin kustannuksiin sekä sponsorirahoitukseen

11.4.1.a.b --- Kulttuuri- ja luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, julkinen rahoitus, euroa

Kokonaiskustannukset (yksityiset ja julkiset), jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön (muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön, maiseman ja perinnebiotooppien) säilyttämisestä, suojelemisesta ja konservoinnista asukasta kohti kulttuuriperinnön tyypin mukaan jaoteltuna (kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä näiden yhdistelmien osalta ja maailmanperintökohteiden osalta). Kokonaiskustannukset jaoteltuna kansallisiin, alueittaisiin ja kunnallisiin/paikallisiin kustannuksiin sekä kustannuserän mukaisesti (käyttökustannukset/investoinnit) ja yksityinen rahoitus jaoteltuna lahjoituksiin, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan sektorin kustannuksiin sekä sponsorirahoitukseen

11.4.1.a.c --- Kulttuuri- ja luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, yksityinen rahoitus, euroa

Kokonaiskustannukset (yksityiset ja julkiset), jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön (muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön, maiseman ja perinnebiotooppien) säilyttämisestä, suojelemisesta ja konservoinnista asukasta kohti kulttuuriperinnön tyypin mukaan jaoteltuna (kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä näiden yhdistelmien osalta ja maailmanperintökohteiden osalta). Kokonaiskustannukset jaoteltuna kansallisiin, alueittaisiin ja kunnallisiin/paikallisiin kustannuksiin sekä kustannuserän mukaisesti (käyttökustannukset/investoinnit) ja yksityinen rahoitus jaoteltuna lahjoituksiin, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan sektorin kustannuksiin sekä sponsorirahoitukseen

11.4.1.b--- Kulttuuriperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, euroa

Kokonaiskustannukset (yksityiset ja julkiset), jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön (muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön, maiseman ja perinnebiotooppien) säilyttämisestä, suojelemisesta ja konservoinnista asukasta kohti kulttuuriperinnön tyypin mukaan jaoteltuna (kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä näiden yhdistelmien osalta ja maailmanperintökohteiden osalta). Kokonaiskustannukset jaoteltuna kansallisiin, alueittaisiin ja kunnallisiin/paikallisiin kustannuksiin sekä kustannuserän mukaisesti (käyttökustannukset/investoinnit) ja yksityinen rahoitus jaoteltuna lahjoituksiin, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan sektorin kustannuksiin sekä sponsorirahoitukseen

11.4.1.c --- Luontoperinnön säilyttämiseen käytetyt menot asukasta kohden, euroa

Kokonaiskustannukset (yksityiset ja julkiset), jotka aiheutuvat kulttuuriperinnön (muinaisjäännösten, rakennetun ympäristön, maiseman ja perinnebiotooppien) säilyttämisestä, suojelemisesta ja konservoinnista asukasta kohti kulttuuriperinnön tyypin mukaan jaoteltuna (kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä näiden yhdistelmien osalta ja maailmanperintökohteiden osalta). Kokonaiskustannukset jaoteltuna kansallisiin, alueittaisiin ja kunnallisiin/paikallisiin kustannuksiin sekä kustannuserän mukaisesti (käyttökustannukset/investoinnit) ja yksityinen rahoitus jaoteltuna lahjoituksiin, yksityiseen voittoa tavoittelemattomaan sektorin kustannuksiin sekä sponsorirahoitukseen

11.5.2 --- Katastrofien aiheuttamat suorat taloudelliset menetykset suhteessa globaaliin BKT:hen

Katastrofien aiheuttamat suorat taloudelliset menetykset suhteessa globaaliin BKT:hen, vahingot perusinfrastruktuurille ja peruspalveluiden katkokset

11.5.3.a --- Luonnonkatastofien aiheuttamat vauriot kriittiselle infrastruktuurille, euroa

Luonnonkatastofien aiheuttamat vauriot kriittiselle infrastruktuurille

11.5.3.b --- Luonnonkatastrofien aiheuttamien peruspalveluiden häiriöiden lukumäärä

Luonnonkatastrofien aiheuttamien peruspalveluiden häiriöiden lukumäärä

11.6.1 --- Säännöllisesti kerättävän ja loppukäsitellyn kiinteän jätteen määrä kaupungeissa, %

Osuus kaupunkien kiinteän jätteen määrästä, joka kerätään säännöllisesti ja kiinteästä kaupunkijätteestä käsittelyn jälkeen syntyvä lopullinen jätemäärä, kaikissa kaupungeissa

11.6.2.a --- Pienhiukkasten keskimääräiset tasot kaupungeissa (PM2.5)

Pienhiukkasten keskimääräiset vuosittaiset pitoisuudet (PM2.5 ja PM10) kaikilla kaupunkien mittausasemilla ja painotettuina väestön määrällä

11.6.2.b --- Pienhiukkasten keskimääräiset tasot kaupungeissa (PM10)

Pienhiukkasten keskimääräiset vuosittaiset pitoisuudet (PM2.5 ja PM10) kaikilla kaupunkien mittausasemilla ja painotettuina väestön määrällä

11.7.1 --- Avoimien julkisten tilojen keskimääräinen osuus kaupungeissa, %

Kaupunkien rakennetun alueen keskimääräinen osuus, joka on yleisölle avointa tilaa, %, kaikille, sukupuolittain ja ikäryhmittäin sekä vammaisille henkilöille

11.7.2.a --- Fyysisen häirinnän kohteina olleet, koululaiset 8 ja 9 luokka, %

Henkilöiden osuus, jotka ovat olleet fyysisen tai seksuaalisen häirinnän uhreja, %, sukupuolittain, vammaisuuden perusteella ja tapahtumapaikan mukaan, viimeisen 12 kuukauden aikana

11.7.2.b --- Seksuaalisen häirinnän kohteina olleet, koululaiset 8 ja 9 luokka, %

Henkilöiden osuus, jotka ovat olleet fyysisen tai seksuaalisen häirinnän uhreja, %, sukupuolittain, vammaisuuden perusteella ja tapahtumapaikan mukaan, viimeisen 12 kuukauden aikana

11.b.1 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, lkm

Niiden maiden määrä, jotka käyttävät ja toimeenpanevat kansallisia katastrofien vähentämisstrategioita Sendai Framework for Disaster Risk Reduction 2015-2030-sopimuksen mukaisella tavalla

11.b.2 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %

Paikallishallintojen osuus, jotka käyttävät ja toimeenpanevat paikallisia katastrofien vähentämisstrategioita, jotka ovat kansallisten katastrofien riskienvähentämisstrategioiden mukaisia

12.1.1 --- Maiden määrä, joilla on kansalliset suunnitelmat kestävälle kulutukselle ja tuotannolle

Maiden määrä, joilla on kansalliset toimintasuunnitelmat kestävälle kulutukselle ja tuotannolle (SCP) tai SCP käytössä prioriteettina tai tavoitteena kansallisessa politiikassa

12.2.2.a --- Kotimainen materiaalien kulutus, miljoonaa tonnia

Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti

12.2.2.b --- Kotimainen materiaalien kulutus henkeä kohti, tonnia

Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti

12.2.2.c --- Kotimainen materiaalien kulutus BKT:ta kohden, kg/euro

Kotimainen materiaalien kulutus = Kotimaiset suorat panokset eli kotimaan luonnosta suoraan käyttöön tai talouden jatkoprosessointiin otetut materiaalit + Tuonti - Vienti

12.4.1 --- Vaarallisia jätteitä ja kemikaaleja koskevien kansainvälisten sopimusten osapuolet, lkm

Kansainvälisten moninkeskeisten, vaarallisiin jätteisiin ja muihin kemikaaleihin liittyvien ympäristösopimusten osapuolten lukumäärä, jotka täyttävät sitoumuksensa ja tavoitteensa välittää tietoa sopimuksen määrittelemällä tavalla

12.8.1.a --- Missä määrin (i) globaalia kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan kansallisessa koulutuspolitiikassa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

12.8.1.b --- Missä määrin (i) globaalia kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan opetussuunnitelmissa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

12.8.1.c --- Missä määrin (i) maailmanlaajuista kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan opettajankoulutuksessa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

12.8.1.d --- Missä määrin (i) globaalia kansalaisuuskasvatusta ja (ii) kestävän kehityksen koulutusta valtavirtaistetaan opiskelijoiden arvioinnissa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

13.1.2 --- Kansallisia katastrofiriskiä vähentäviä strategioita toimenpanevat maat, lkm

Maiden lukumäärä, jotka soveltavat ja toimeenpanevat kansallista riskien vähentämisstrategiaa Sendai Framework for Disaster Risk Reduction 2015-2030 -ohjelman mukaisesti

13.1.3 --- Katastrofiriskiä vähentäviä paikallisia strategioita toimeenpanevat paikallishallinnot, %

Paikallishallintojen osuus, jotka soveltavat ja toteuttavat paikallisia katastrofien riskiä vähentäviä strategioita, jotka noudattavat kansallisia katastrofien riskiä vähentäviä strategioita

13.2.2 --- Vuosittaiset kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tuhatta tonnia CO2-ekvivalenttia)

Huom. Päästöt yhteensä pl. LULUCF-sektori

13.3.1.a --- Missä määrin (i) globaalia kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan kansallisessa koulutuspolitiikassa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

13.3.1.b --- Missä määrin (i) globaalia kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan opetussuunnitelmissa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

13.3.1.c --- Missä määrin (i) maailmanlaajuista kansalaiskasvatusta ja (ii) kestävää kehitystä koskevaa koulutusta valtavirtaistetaan opettajankoulutuksessa

Huom. Vain perusaste ja toinen aste.

14.3.1 --- Keskimääräinen meriveden happamuus (pH)

Keskimääräinen meriveden happamuus (pH) mitattuna sovituilla sarjoilla ja edustavilla näytteenottopisteillä

14.4.1 --- Biologisesti suotuisalla suojelun tasolla tasolla olevien kalakantojen osuus, %

'ICESin kalakanta-arvioihin linkit seuraavalta sivulta: http://www.ices.dk/community/advisory-process/Pages/Latest-advice.aspx

14.6.1 --- Laittoman, ilmoittamatta jäävän ja sääntelemättömän kalastuksen torjunnan kehittyminen

Maiden edistymisaste kansainvälisten toimien toteuttamisessa, joilla pyritään torjumaan laitonta, ilmoittamatta jäävää ja sääntelemätöntä kalastusta

14.b.1 --- Maiden edistymisaste pienimuotoista kalastusta suojelevien toimenpiteiden käyttöönotossa, %

Maiden edistymisaste kotitarvekalastuksen tunnustavien ja sitä suojelevin lakien/sääntelyn/politiikojen/instituutioiden käyttöönotossa, %

14.c.1 --- Maiden lukumäärä, jotka edistyvät valtamerten kestävän käytön ohjaamisessa

Maiden lukumäärä, jotka ovat edistyneet valtameriin liittyvien kansainvälistä lainsäädäntöä toteuttavien asiakirjojen ratifioinnissa, hyväksymisessä ja toteuttamisessa oikeudellisten, poliittisten ja institutionaalisten kehysten avulla valtamerten ja niiden resurssien suojelemiseksi ja kestävän käytön edistämiseksi Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen mukaisesti

15.1.1 --- Metsämaan osuus koko maapinta-alasta, %

Laskettu metsätalousmaan osuus koko maapinta-alasta. Metsätalousmaa luokitellaan metsä-, kitu- tai joutomaaksi sen vuotuisen keskimääräisen puuntuotoskyvyn perusteella. Metsämaalla puuntuotoskyky on vähintään 1 m³/ha/vuosi, kitumaalla 0,1-1 m³/ha/vuosi ja joutomaalla pienempi kuin 0,1 m³/ha/vuosi. Metsätalousmaahan sisältyy myös luonnonsuojelualueiden metsätalousmaa

15.2.1 --- Edistyminen kohti kestävää metsätaloutta

Indikaattorille ei tällä hetkellä ole tietoja. Menetelmä kehitettävänä

15.6.1 --- Maat, jotka ovat varmistaneet geeniresurssien hyödyntämisen oikeudenmukaisuuden

Maiden lukumäärä, jotka ovat ottaneet käyttöön lainsäädännölliset, hallinnolliset ja politiikkakehikot varmistaakseen hyötyjen oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen jakamisen

15.8.1 --- Maiden osuus, joilla on kansallinen lainsäädäntö ja resurssointi vieraslajien torjuntaan, %

Maiden osuus, jotka soveltavat asianmukaista kansallista lainsäädäntöä ja joilla on riittäviä resursseja vieraslajien torjuntaan tai kurissa pitämiseen

16.1.1.a.a --- Tahallisten henkirikosten uhrien määrä 100 000 asukasta kohden, yhteensä (Terveydenhuollon tiedot)

Tiedontoimittaja/ Institution: Tilastokeskus, Statistics Finland, Käsitteet ja määritelmät/ Concepts and definitions: Tahallisiin henkirikoksiin kuolleiden miesten ja naisten vuotuinen määrä sekä henkirikoskuolleisuus 100.000 miestä/ naista/ asukasta kohti. (The annual number of male and female victims of intentional homicides and homicide mortality per 100,000 men/ women/ inhabitants). Kuvaa väkivaltarikollisuuden muutoksia ja yhteiskunnallisen väkivallan kehitystä ja sukupuolittunutta jakautumista yleisemmin. (Describes trends in violent crime and violence in society in general) . Tahallinen henkirikos/ intentional homicide: Käsite perustuu kulloinkin voimassa olleeseen kansallisessa kuolemansyytilastoinnissa käytettyyn määritelmään. Nykymääritelmä ICD 10: X85-Y09 (Concept based on national historical definitions used in cause of death statistics. Current definition ICD 10: X85-Y09). Metodologia/ Methodology: Henkirikoskuolleisuus (homicide mortality) = uhreja (victims) : vuoden lopun maassa vakinaisesti asuva väestö (resident population 31.12.) x 100.000 (100,000). Tietolähteet/ Datasources: Verkko, Veli (1948). Maailman vanhin väkivaltatilasto. Helsinki: Valtioneuvoston kirjapaino 1948. Suomen virallinen tilasto (SVT) VI B: Kuolemansyyt 1936-1986, Terveys 1987- (pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ter__ksyyt/statfin_ksyyt_pxt_001.px/?rxid=a667a083-cf37-4ced-ae3d-25d5ac6136ec). Tilastokeskus: Väkiluku sukupuolen mukaan 1750 - 2017 (pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_003.px/?rxid=a667a083-cf37-4ced-ae3d-25d5ac6136ec). Tiedontuottaja/ Data provider: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Helsingin yliopisto (KRIMO). Institute of Criminology and Legal Policy, University of Helsinki (KRIMO)

16.1.2 --- Konflikteihin liittyvät kuolemat 100 000 asukasta kohden

Indikaattorille ei tällä hetkellä ole tietoja. Menetelmä kehitettävänä

16.1.3.a --- Fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa kohdanneet, %: Yhteensä

Osuus väestöstä, joka on kohdannut fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana, %

16.1.3.b --- Fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa kohdanneet, %: Miehet

Osuus miehistä, jotka ovat kohdanneet fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana, %

16.1.3.c --- Fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa kohdanneet, %: Naiset

Osuus naisista, jotka ovat kohdanneet fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa viimeisten 12 kuukauden aikana, %

16.2.1.a.a --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, peruskoulun 4. ja 5. luokat, %

1-17-vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana

16.2.1.a.b --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, peruskoulun 8. ja 9. luokat, %

1-17-vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana

16.2.1.a.c --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, yläkoulu 1. ja 2. luokat, %

1-17-vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana

16.2.1.a.d --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet fyysistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, ammattikoulu, %

1-17-vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana

16.2.1.b.a --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, peruskoulun 4. ja 5. luokat, %

1-17-vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana

16.2.1.b.b --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, peruskoulun 8. ja 9. luokat, %

1-17-vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana

16.2.1.b.c --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, yläkoulu 1. ja 2. luokat, %

1-17-vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana

16.2.1.b.d --- 1-17 -vuotiaat lapset, jotka ovat kokeneet henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen vuoden aikana, ammattikoulu, %

1-17-vuotiaiden lasten osuus, jotka ovat kokeneet fyysistä ja/tai henkistä väkivaltaa hoitajansa taholta kuluneen kuukauden aikana

16.2.3 --- Nuoret (18-29 vuotiaat) naiset ja miehet, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa 18-vuoden ikään mennessä, %

18-29-vuotiaat

16.4.2.a --- Takavarikoidut, löydetyt tai luovutetut aseet, joiden alkuperä on selvitetty, %

Takavarikoitujen, löydettyjen ja luovutettujen aseiden osuus, joiden laiton alkuperä tai tausta on selvitetty tai todettu pätevien viranomaisten toimesta kansainvälisten mittareiden mukaisesti

16.5.1 --- Viranomaisten lahjontaa kokeneet henkilöt, %

Henkilöiden osuus, joilla on ollut vähintään yksi kontakti viranomaiseen, ja joka on maksanut lahjuksen viranomaiselle, tai jota viranomaiset ovat pyytäneet maksamaan lahjuksen, viimeisten 12 kuukauden aikana, %

16.5.2 --- Viranomaisten lahjontaa kokeneet yritykset, %

Yritysten osuus, joilla on ollut vähintään yksi kontakti viranomaiseen, ja joka on maksanut lahjuksen viranomaiselle, tai jota viranomaiset ovat pyytäneet maksamaan lahjuksen, viimeisten 12 kuukauden aikana, %

16.6.2 --- Julkiseen palveluun tyytyväinen väestö, %

Viimeisimpään julkisen palvelun kokemukseensa tyytyväisen väestön osuus, %

16.7.2 --- Päätöksenteon osallistavuuteen ja mukautuvuuteen uskovan väestön osuus, %

Väestön osuus, joka uskoo päätöksenteon olevan osallistavaa ja vastuullista, sukupuolittain, vammaisuuden perusteella ja väestöryhmän mukaan

16.10.1 --- Toimittajiin ja aktivisteihin kohdistuneet rikokset ja mielivaltaiset pidätykset, lkm

Ammatillisista syistä surmattujen toimittajien lukumäärä. Varmistettujen henkirikosten, kidnappausten, katoamisten, mielivaltaisten pidätysten ja kidutuksen tapausten lukumäärä, jotka kohdistuvat journalisteihin, muuhun median henkilökuntaan, ammattiyhdistysaktiiveihin ja ihmisoikeusaktivisteihin viimeisten 12 kuukauden aikana.

16.10.2 --- Maat, jotka ovat varmistaneet tiedon julkisuuden perustuslailla ja säädöksillä

Maiden lukumäärä, jotka ovat sisällyttäneet ja toimeenpanneet perustuslaillisen, lainsäädännöllisen ja /tai politiikkaperusteisen varmistuksen tiedon julkisuudelle

17.1.1 --- Valtion kokonaistulot suhteessa BKT:hen, %

'20.76 Tuloihin kohdistuva taloustoimi lisää nettovarallisuutta ja vaikuttaa positiivisesti nettoluotonantoon(+)/nettoluotonottoon(-). Julkisyhteisöjen tuloista suurimman osan muodostavat yleensä julkisyhteisöjen määräämät pakolliset maksut verojen ja sosiaaliturvamaksujen muodossa. Joillakin julkishallinnon tasoilla merkittävän tulonlähteen muodostavat siirrot muilta julkisyhteisöjen yksiköiltä ja avustukset kansainvälisiltä järjestöiltä. Muut yleiset tuloluokat käsittävät omaisuustulon, tavaroiden ja palvelujen myynnin sekä muut sekalaiset siirrot kuin avustukset. Julkisyhteisöjen tulojen yhteissumma tilinpitojaksolta määritellään laskemalla yhteen saamisiin kuuluvat taloustoimet seuraavasti:

17.3.2.a --- Yksityishenkilöiden rahalähetysten osuus BKT:sta, %: Lähteneet (credit)

Henkilökohtaiset tulonsiirrot ja työnantajakorvaukset. Käsitteet ja määritelmät:BPM6 (s. 272-273), Indikaattorin laskentamenetelmä: Kotitalouksien ulkomaisen tulon osuus = ((Ulkomaiset palkat ja palkkiot (D11) + kotitalouksien tulonsiirrot ulkomaille (D752W/S15)) / BKT-markkinahintaan (B1GMHT)) || saadut ja maksetut (credit - debit), Lähde: Maksutase ja Kansantalouden tilinpito, Aluejako: Ei, Periodi: vuosi

17.3.2.b --- Yksityishenkilöiden rahalähetysten osuus BKT:sta, %: Saapuneet (debit)

Henkilökohtaiset tulonsiirrot ja työnantajakorvaukset. Käsitteet ja määritelmät:BPM6 (s. 272-273), Indikaattorin laskentamenetelmä: Kotitalouksien ulkomaisen tulon osuus = ((Ulkomaiset palkat ja palkkiot (D11) + kotitalouksien tulonsiirrot ulkomaille (D7)

17.15.1 --- Maakohtaisten kehitysyhteistyön tuloskehikkojen ja suunnitteluvälineiden käyttö

Maiden omistamien tulosten, viitekehysten ja suunnittelutyökalujen hyödyntämisen laajuus kehitysyhteistyötahon mukaan

17.16.1 --- Maat, jotka raportoivat edistymistä kehityksen seurantavälineiden tehokkuudessa

Maiden lukumäärä, jotka raportoivat eri sidosryhmien kehityksen seurantavälineiden tehokkuuden edistymisestä, jotka tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista

17.18.3 --- Maat, joilla on kansallinen tilasto-ohjelma

Maiden lukumäärä, joilla on kansallinen tilastosuunnitelma, joka on täysin rahoitettu ja toteutettavana, rahoituslähteen mukaan

17.19.1 --- Kehitysmaiden tilastollisen kapasiteetin vahvistamiseen käytettävät resurssit, euroa

Tietolähde: Ulkoministeriö, Suomen julkisen kehitysavun (Official Development Assistance, ODA) maksatukset tilastohankkeisiin

17.19.2.a --- Väestölaskennan toteuttaneet maat

Maiden osuus, jotka (a) ovat tehneet ainakin yhden väestölaskennan ja kotitaloustiedustelun viimeisten 10 vuoden aikana, ja (b) ovat saavuttaneet 100 %:n asteen syntymien rekisteröinneissä ja 80 %.n asteen kuolemien rekisteröinneissä

17.19.2.b --- Väestörekisteröinnin toteuttaneet maat

Maiden osuus, jotka (a) ovat tehneet ainakin yhden väestölaskennan ja kotitaloustiedustelun viimeisten 10 vuoden aikana, ja (b) ovat saavuttaneet 100 %:n asteen syntymien rekisteröinneissä ja 80 %.n asteen kuolemien rekisteröinneissä