Alkuun
Taulukon valinnassa on kolme vaihetta: valitse taulukko, valitse muuttujat, näytä taulukko. Olet nyt vaiheessa Valitse muuttujat

13zk -- Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt syntyperän, sukupuolen ja iän mukaan, 2000-2022

Valitse muuttujat

Kyllä
25.5.2023
Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt:
Lukumäärä
Epäillyt väestön 10 000 kohden:
Lukumäärä
Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä:
Lukumäärä
Epäillyt rikosnimikkeiden määrän mukaan väestön 10 000 kohden:
Lukumäärä
Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt vuoden törkeimmän rikoksen mukaan:
Lukumäärä
Epäillyt vuoden törkeimmän rikoksen mukaan väestön 10 000 kohden:
Lukumäärä
25.5.2024
25.5.2023
Kyllä
Tilastokeskus, rikos- ja pakkokeinotilasto
222_13zk_2022
Now you have come to the page, Choose variable. This page give you the oportunity to select which variables and values you want to display in your result of the table. A variable is a property of a statistical unit. The page is divided into several boxes, one for each variable, where you can select values by click to highlight one or more values. It always starts with the statistics variable which is the main value counted in the table.
Pakollinen

Valittu 1 Yhteensä 6

Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: 2000 , 2001 , 2002 ,

Valittu 1 Yhteensä 23

Valittu 0 Yhteensä 4

Valinnainen muuttuja
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: Yhteensä , 0 - 14 , 0 - 17 ,

Valittu 0 Yhteensä 14

Valinnainen muuttuja
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: RIKOKSET JA RIKKOMUKSET YHTEENSÄ , 1 RIKOSLAKIRIKOKSET , 11 Omaisuusrikokset ,

Valittu 0 Yhteensä 209

Valinnainen muuttuja
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: Yhteensä , Suomalaistaustaiset yhteensä , Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa ,

Valittu 0 Yhteensä 8

Valinnainen muuttuja
Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 300 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 300 000
Tilaston dokumentaatio .. tieto on epälooginen esitettäväksi

Epäillyn sukupuoli

Rikokseen syylliseksi epäilty henkilö. Päätöksen epäilystä ja kirjaamisesta tekee poliisi (tai tullin tai rajavartiolaitoksen tutkija). Tilastossa huomioidaan vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt.
Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi.
Mikäli henkilö syyllistyy rikossarjaan eli useisiin samanlaisiin tekoihin, lasketaan epäiltyjen määrä tämän tekosarjan rikoksien mukaan.
Tietokantaulukoissa esitetään syylliseksi epäiltyjen määrät kolmella eri laskutavalla: Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt (eli ns. kokonaismäärä), epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä sekä päärikossäännön/törkeimmän rikoksen mukaan.

Syylliseksi epäillyn ikä

Rikokseen syylliseksi epäilty henkilö. Päätöksen epäilystä ja kirjaamisesta tekee poliisi (tai tullin tai rajavartiolaitoksen tutkija). Tilastossa huomioidaan vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt.
Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi.
Mikäli henkilö syyllistyy rikossarjaan eli useisiin samanlaisiin tekoihin, lasketaan epäiltyjen määrä tämän tekosarjan rikoksien mukaan.
Tietokantaulukoissa esitetään syylliseksi epäiltyjen määrät kolmella eri laskutavalla: Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt (eli ns. kokonaismäärä), epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä sekä päärikossäännön/törkeimmän rikoksen mukaan.

Syntyperä

Tilastokeskus on vuoden 2012 aikana ottanut käyttöön uuden syntyperä-luokituksen. Samantyyppinen luokitus on jo käytössä muissa Pohjoismaissa. Syntyperä ja taustamaa määräytyvät henkilön vanhempien syntymävaltiotiedon perusteella. Syntyperä-luokituksen avulla on helposti eriteltävissä ulkomailla ja Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt.

Syntyperä

Väestörekisterikeskuksen Väestötietojärjestelmään ei ole viety ennen vuotta 1964 kuolleiden henkilöiden tietoja. Suomen väestössä on vajaat 900 000 Suomessa syntynyttä henkilöä, joiden kummankaan vanhempien syntymävaltiota ei tiedetä, koska näiden henkilöiden vanhemmat ovat kuolleet ennen Väestötietojärjestelmän perustamista. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, on päätelty olevan suomalaistaustaisia, mikäli he puhuvat äidinkielenään kotimaista kieltä (suomi, ruotsi, saame). Suomalaistaustaisia ovat myös kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Kaikilla suomalaistaustaisilla henkilöillä taustamaa on Suomi.

Syntyperä

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Suomessa ennen vuotta 1970 syntyneiden ja äidinkieltään vieraskielisten henkilöiden on päätelty olevan ulkomaistaustaisia samoin kuin vuonna 1970 tai sen jälkeen Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole Väestötietojärjestelmässä tietoa.

Syntyperä

Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on taustamaa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Jos henkilöllä on vain tieto ulkomailla syntyneestä isästä, on taustamaa isän syntymävaltio. Jos kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on taustamaa ulkomailla syntyneiden henkilöiden osalta henkilön oma syntymävaltio. Suomessa syntyneiden henkilöiden, joiden vanhemmista ei ole tietoa, ja joiden on päätelty olevan ulkomaalaistaustaisia, taustamaa on tuntematon.

Syntyperä

Ulkomailta adoptoitujen lasten osalta ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi. Näin ollen katsotaan, että Suomessa syntyneiden henkilöiden ulkomailta adoptoima lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siten Suomi.

Tiedot

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt

Epäillyn kaikkien rikosten määrä. Tekosarjasta epäilty lasketaan useana epäiltynä.

Epäillyt väestön 10 000 kohden

Rikokseen syylliseksi epäilty henkilö. Päätöksen epäilystä ja kirjaamisesta tekee poliisi (tai tullin tai rajavartiolaitoksen tutkija). Tilastossa huomioidaan vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt.
Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi.
Mikäli henkilö syyllistyy rikossarjaan eli useisiin samanlaisiin tekoihin, lasketaan epäiltyjen määrä tämän tekosarjan rikoksien mukaan.
Tietokantaulukoissa esitetään syylliseksi epäiltyjen määrät kolmella eri laskutavalla: Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt (eli ns. kokonaismäärä), epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä sekä päärikossäännön/törkeimmän rikoksen mukaan.

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä

Epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä kun tekosarjat lasketaan yhtenä rikoksena.

Epäillyt rikosnimikkeiden määrän mukaan väestön 10 000 kohden

Rikokseen syylliseksi epäilty henkilö. Päätöksen epäilystä ja kirjaamisesta tekee poliisi (tai tullin tai rajavartiolaitoksen tutkija). Tilastossa huomioidaan vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt.
Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi.
Mikäli henkilö syyllistyy rikossarjaan eli useisiin samanlaisiin tekoihin, lasketaan epäiltyjen määrä tämän tekosarjan rikoksien mukaan.
Tietokantaulukoissa esitetään syylliseksi epäiltyjen määrät kolmella eri laskutavalla: Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt (eli ns. kokonaismäärä), epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä sekä päärikossäännön/törkeimmän rikoksen mukaan.

Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt vuoden törkeimmän rikoksen mukaan

Törkein rikos on se, jonka rangaistusasteikko on ankarin.

Epäillyt vuoden törkeimmän rikoksen mukaan väestön 10 000 kohden

Rikokseen syylliseksi epäilty henkilö. Päätöksen epäilystä ja kirjaamisesta tekee poliisi (tai tullin tai rajavartiolaitoksen tutkija). Tilastossa huomioidaan vain selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt.
Pääsääntönä on, että henkilö esitetään tilastossa yhtä monta kertaa kuin häntä epäillään rikoksesta (henkilöiden bruttomäärä). Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi.
Mikäli henkilö syyllistyy rikossarjaan eli useisiin samanlaisiin tekoihin, lasketaan epäiltyjen määrä tämän tekosarjan rikoksien mukaan.
Tietokantaulukoissa esitetään syylliseksi epäiltyjen määrät kolmella eri laskutavalla: Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyt (eli ns. kokonaismäärä), epäiltyjen rikosnimikkeiden määrä sekä päärikossäännön/törkeimmän rikoksen mukaan.