154m -- Tietoon tulleet rikokset ja niiden selvittäminen kansainvälisen rikosluokituksen (ICCS), ilmoitusvuoden ja tekokunnan mukaan, 2006-2024

Tilaston dokumentaatio . tieto on puuttuva Tieliikennelaki uudistui 1.6.2020, ja uudistuksen myötä eräistä liikennerikkomuksista seuraa sakkomääräyksen sijaan hallinnollinen seuraamus. Tästä syystä liikennerikkomusten määrä rikostilastoissa on vähentynyt huomattavasti. Tämä myös heikentää Rikokset ja rikkomukset yhteensä tason vertailukelpoisuutta vanhempiin vuosiin verrattuna. Seksuaalirikoslaki uudistui vuoden 2023 alussa.

ICCS rikosluokka

ICCS rikosluokitus on YK:n huumeiden ja rikollisuuden vastaisen järjestön (UNODC) ylläpitämä rikosluokitus. Tämä luokitus perustuu lainkohtien sijaan teonkuvauksiin. Näin on pyritytty muodostamaan kansainväliseen vertailuun soveltuva luokitus. ICCS-luokituksen kohdat ja tekojen määritelmät poikkeavat jonkin verran Suomessa käytössä olevasta kansallisesta lainkohtiin perustuvasta rikosluokituksesta.

Jutun luokittelu

Talousrikokseksi luokitellaan yrityksen tai muun yhteisön toiminnan yhteydessä tai niitä hyväksi käyttäen tapahtuvaa oikeudettomaan, välittömään tai välilliseen, taloudelliseen hyötyyn tähtäävää rangaistava teko. Talousrikoksella tarkoitetaan myös muuta yritystoimintaan verrattavaa, huomattavaan taloudelliseen hyötyyn tähtäävää suunnitelmallista, rangaistavaa tekoa.

Jutun luokittelu

Rasismijuttu: Rikosilmoitus luokitellaan rasismijutuksi silloin, kun vähemmistöryhmän edustaja on joutunut rikoksen uhriksi joko pääasiassa tai ainakin osittain sen johdosta, että hän rodultaan, ihonväriltään, kansalliselta tai etniseltä syntyperältään poikkeaa rikoksen tekijästä. Rasistiset piirteet tai motiivit voivat tulla esille uhrin tai jonkun muun asianosaisen kertomuksesta, tai poliisin itsensä päättelemänä.

Jutun luokittelu

Perheväkivaltajuttu: Rikosilmoitus luokitellaan perheväkivaltajutuksi, kun kyseessä on perheen sisällä tapahtunut, johonkin perheenjäseneen kohdistunut väkivalta. Se on ymmärrettävä hyvin laajasti sekä osapuolten että väkivallan osalta. Perheväkivaltana pidetään tapahtumapaikasta riippumatta ruumiillista väkivaltaa tai sillä uhkaamista, kun tekijällä ja uhrilla on emotionaalisesti läheinen suhde.

Jutun luokittelu

Tietotekniikkarikos on rangaistava teko, jonka kohteena, välikappaleena tai tekoympäristönä on tietojärjestelmä siihen kuuluvine laitteineen ja jonka tekeminen tai rikosprosessuaalinen käsitteleminen välttämättä edellyttää tietoteknistä taitamista.

Jutun luokittelu

Huumejutulla tarkoitetaan rikoslain 50 luvun rikosten lisäksi mm.
1) reseptiväärennöksiä (petos, väärennys) huumausaineeksi luokiteltavien lääkeaineiden saamiseksi
2) huumausaineiksi luokiteltavien lääkeaineiden anastamista apteekista (varkaus)
3) kulkuneuvon kuljettamista huumausaineen vaikutuksen alaisena (rattijuopumus)
4) huumausainerikoksen tutkinnan yhteydessä paljastunutta kätkemisrikosta
5) omaisuusrikoksen tekemistä huumeiden käytön rahoittamiseksi..
Kyseessä voi olla siis mikä tahansa rikos silloin, kun se liittyy huumausaineisiin.

Jutun luokittelu

Järjestäytynyt rikollisuus: Teon voidaan arvioida kuuluvan osaksi järjestäytynyttä rikollisuutta, jos se täyttää jokaisen seuraavista kriteereistä ( vähimmäiskriteerit ):
1) siihen liittyy useamman kuin kahden henkilön välistä yhteistoimintaa,
2) kysymyksessä on vakavan rikoksen tekemistä koskeva epäily,
3) se osoittaa pidempiaikaista toimintaa, ja
4) sillä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai valtaa.

Jutun luokittelu

Taloudelliset seuraamukset: Jos juttuun ei voida soveltaa mitään muuta juttuluokittelun päälajia, taloudelliset rikosseuraamukset kirjataan jutun (ensisijaisen) rikoslajin mukaisesti.

Jutun luokittelu

Uhkauksiksi luokitellaan jutut, joissa henkilö taikka viranomainen tai yhteisö on joutunut uhkauksen kohteeksi joko suoraan tai välillisesti. Luokitellussa jutussa voi olla mikä tahansa rikos- tai tapahtumanimike teon vakavuusasteesta riippumatta. Lisämerkintä uhkauksen kohteesta on pakollinen.

Jutun luokittelu

Projektijuttuna on luokiteltava juttu, joka liittyy valtakunnallisen tai alueellisen maalitoiminnan vakavan rikollisuuden torjuntaprojektiin. Luokittelu on tärkeätä maalitoiminnan seurannan ja laillisuusvalvonnan kannalta. Luokittelun voi kuitenkin tehdä muullekin jutulle, joka liittyy johonkin nimettyyn tiedustelu-, tarkkailu- tai tutkintaprojektiin. Joko projektinumero tai projektin nimi on kirjattava lisämerkinnöissä.
Rikoksella ei tavoitella välitöntä materiaalista tai henkilökohtaista hyötyä, vaan tekoa käytetään välineenä yhteiskunnallisen mielipiteen ilmaisussa tai poliittisen tavoitteen ajamisessa.

Jutun luokittelu

Aktivismirikosjuttu -luokittelun yhteydessä tulee selostusosaan kirjata huolellisesti tarkka tapahtumankuvaus luotettavan seurannan ja analyysin mahdollistamiseksi.

Jutun luokittelu

Europolin toimivallan mukainen juttu:
Teon vaikutukset ulottuvat kahteen taikka useampaan EU:n jäsenvaltioon. Europolin toimivalta kattaa lähes kokonaisuudessaan eri rikollisuuden alat. Tiedot tallennetaan kansalliseen Europol-tietojärjestelmään sekä Europolin Haagissa olevaan tietojärjestelmään. Ennen tietojen pysyvää tallentamista KRP:n rikostietopalvelu suorittaa tietojen tarkastamisen.

Jutun luokittelu

Juttu luokitellaan viharikosjutuksi, jos
1) uhri, muu asianosainen tai poliisi pitää teon motiivina osittain tai kokonaan ennakkoluuloa tai vihaa tiettyä kansanryhmää kohtaan
2) teko on tehty rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta
(rikoslain koventamisperuste, 6 luku 5 § 4 kohta)

Jutun luokittelu

Korruptiojuttu: Korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi.
Korruptiota on syytä epäillä, kun julkista tai yksityistä tehtävää hoitavat henkilöt laiminlyövät tai rikkovat velvollisuutensa (esim. vastapalveluksena) suoraan tai epäsuorasti tarjotun ja/tai vastaanotetun taloudellisen tai muun edun vuoksi (esim. tieto, statusarvo) suoritetuista tai suorittamatta jätetyistä toimistaan. Edulla ei vaikuta olevan järkevää, laillista perustetta.

Tiedot

Viranomaisten tietoon tulleet rikokset (lkm.)

Poliisiasiain tietojärjestelmään rikoksena talletettu asia. Rikos on voinut tulla poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen tietoon joko ilmoituksena tai muun tutkinnan yhteydessä. Rikos tilastoidaan sille vuodelle, jona se tulee viranomaisten tietoon. Rikoksella tarkoitetaan tekoa, josta lainsäädännössä on säädetty rangaistus. Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle. Tilastoyksikkönä on käytetty rikosta. Mikäli useita henkilöitä on yhdessä ryhtynyt samaan rikokseen, rikosten lukumääräksi on merkitty yksi. Mikäli samalla kerralla tehdään useita samanlaisia rikoksia, voidaan näistä kirjata useampi rikos. Rikos tilastoidaan tekokunnan mukaan. Rikos on voinut tapahtua myös ulkomailla ja siitä kirjataan rikosilmoitus, jos poliisi, tulli tai rajavartiolaitos on asiassa toimivaltainen ja rikos on tapahtunut (epäiltynä tai uhrina) Suomen kansalaiselle, Suomessa pysyvästi asuvalle henkilölle taikka suomalaista oikeushenkilöä koskeva.

Selvitetyt rikokset yhteensä (lkm.)

Viranomaisten (poliisi, tulli, rajavartiolaitos) tietoon tullut rikos katsotaan selvitetyksi silloin, kun teko-olosuhteet, asianosaiset ja muut syytteestä päättämistä sekä oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat on selvitetty. Asiasta päättää esitutkinnan tutkinnanjohtaja.

Selvitetyt tilastovuonna viranomaisten tietoon tulleista rikoksista (lkm.)

Viranomaisten (poliisi, tulli, rajavartiolaitos) tietoon tullut rikos katsotaan selvitetyksi silloin, kun teko-olosuhteet, asianosaiset ja muut syytteestä päättämistä sekä oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat on selvitetty. Asiasta päättää esitutkinnan tutkinnanjohtaja.

Syyttäjälle ilmoitetut rikokset yhteensä (lkm.)

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle.

Syyttäjälle ilmoitetut tilastovuonna viranomaisten tietoon tulleista rikoksista (lkm.)

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle.

Syyttäjälle ilmoitetut aikaisempina vuosina viranomaisten tietoon tulleista rikoksista (lkm.)

Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tehtävänä on tutkia rikos, suorittaa esitutkinta ja jättää selvitetty rikos syyttäjän harkintaan. Lievemmissä tapauksissa laissa säädetyin perustein voidaan rikos jättää ilmoittamatta syyttäjälle.

Rikosten selvitysprosentti (%)

Luku ilmaisee, kuinka monta prosenttia kaikki tilastovuonna selvitetyt rikokset ovat kyseisenä vuonna tietoon tulleista rikoksista. Täten luku voi olla suurempi kuin sata.