Alueaikasarjat 1987-2021

Alue 2021

Taulukossa on käytössä 1.1.2021 aluejako.
Alueliitoskuntien tiedot on yhdistetty, poikkeuksena kuitenkin osakuntaliitokset. Merkittävimmät osakuntaliitokset vuodesta 1987 lähtien ovat seuraavat:

Vuonna 2005 siirtyi Ilmajoelta Seinäjoelle 243 asukasta. Osa-alueliitos on huomioitu aikasarjassa vuodesta 2004 lähtien.
Vuoden 2007 osakuntaliitoksissa siirtyi Längelmäeltä Jämsään 1 068 asukasta ja Orivedelle 576 asukasta. Osa-alueliitokset on huomioitu aikasarjassa vuodesta 2006 lähtien. Vuosina 1987-2005 Längelmäen väestö on kokonaisuudessaan yhdistetty Jämsään.
Vuoden 2009 alussa siirtyi Sipoosta Helsinkiin 2 046 asukasta. Osa-alueliitos on huomioitu aikasarjassa vuodesta 2008 lähtien.
Vuoden 2010 osakuntaliitoksissa siirtyi Hämeenlinnasta Hausjärvelle 161 asukasta ja Ruotsinpyhtäältä Pyhtäälle 170 asukasta. Osa-alueliitokset on huomioitu aikasarjassa vuodesta 2009 lähtien.
Vuoden 2011 osakuntaliitoksissa siirtyi Maskusta Naantaliin 181 asukasta. Osa-alueliitos on huomioitu aikasarjassa vuodesta 2010 lähtien.
Vuoden 2018 osakuntaliitoksissa siirtyi Oulusta Iihin 417 asukasta. Osa-alueliitos on huomioitu aikasarjassa vuodesta 2017 lähtien.

Tiedot eivät näiltä osin ole vertailukelpoisia koko aikasarjassa ja näillä on vaikutuksia myös maakuntien ja seutukuntien tietoihin.

Tiedot

Taajamaväestö

Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

Taajama-aste, %

Taajama-aste tarkoittaa taajamissa asuvien osuutta väestöstä, jonka sijainti tunnetaan. Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Väkiluku

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %

Väkiluvun muutos on väkiluvun muutos prosentteina vuoden aikana. Lähde: Väestörakenne, Tilastoksekus.

Väkiluvun muutos viidessä vuodessa, %

Väkiluvun muutos on väkiluvun muutos prosentteina viiden vuoden aikana. Lähde: Väestörakenne, Tilastoksekus.

Miesten lukumäärä

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Naisten lukumäärä

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Naisia 1000 miestä kohti

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

0-4 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

0-4 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

0-4 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

5-9 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

5-9 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

5-9 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

10-14 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

10-14 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

10-14 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-19 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-19 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-19 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

20-24 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

20-24 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

20-24 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

25-29 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

25-29 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

25-29 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

30-34 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

30-34 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

30-34 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

35-39 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

35-39 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

35-39 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

40-44 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

40-44 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

40-44 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

45-49 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

45-49 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

45-49 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

50-54 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

50-54 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

50-54 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

55-59 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

55-59 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

55-59 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

60-64 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

60-64 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

60-64 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

65-69 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

65-69 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

65-69 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

70-74 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

70-74 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

70-74 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

75-79 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

75-79 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

75-79 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

80-84 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

80-84 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

80-84 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

85-89 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

85-89 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

85-89 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

90-94 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

90-94 -vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

90-94 -vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Yli 94-vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Yli 94-vuotiaat, miehet

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Yli 94-vuotiaat, naiset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 7-vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 7-vuotiaat , %

Alle 7-vuotiaiden osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15-vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15-vuotiaiden osuus väestöstä, %

Alle 15-vuotiaaiden osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

15-64 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, %

15-64 -vuotiaiden osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Yli 64-vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Yli 64-vuotiaiden osuus väestöstä, %

Yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Alle 15- ja yli 64 -vuotiaat

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15- ja yli 64-vuotiaat, %

Alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden yhteenlaskettu osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Demografinen huoltosuhde

Väestöllinen ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena eli kuinka monta ei-työikäistä on sataa työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella. Työikäisiin lasketaan 15-64 -vuotiaat.

Alle 15-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta, %

Alle 15-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta prosentteina. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa, %

Alle 15-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa prosentteina. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-64-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta, %

15-64-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta prosentteina. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-64-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa, %

15-64-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa prosentteina. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Väestön keski-ikä

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Väestön keski-ikä, miehet

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Väestön keski-ikä, naiset

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana.

Ruotsinkieliset

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Ruotsinkielisten osuus väestöstä, %

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Ulkomaan kansalaiset

Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut.

Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä, %

Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Maakuntien osuus koko maan väestöstä, %

Maakunnassa asuvan väestön osuus koko maan väestöstä.

Seutukuntien osuus koko maan väestöstä, %

Seutukunnassa asuvan väestön osuus koko maan väestöstä.

Syntyneet

Elävänä syntyneiden lukumäärä. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.

Syntyneitä / 1000 asukasta

Elävänä syntyneiden lukumäärä 1000 asukasta kohden. Väestökäsitteenä käytetään keskiväkilukua. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa.

Syntyneet, äiti alle 20-vuotias

Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä alle 20-vuotiaille äideille. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Äidin ikä vuoden lopussa.

Syntyneet, äiti alle 20-vuotias, %

Alle 20-vuotiaille äideille syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä lapsista. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Äidin ikä vuoden lopussa.

Syntyneet, äiti 20-29 -vuotias

Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä 20-29-vuotiaille äideille. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Äidin ikä vuoden lopussa.

Syntyneet, äiti 20-29 -vuotias, %

20-29-vuotiaille äideille syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä lapsista. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Äidin ikä vuoden lopussa.

Syntyneet, äiti 30-34 -vuotias

Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä 30-39-vuotiaille äideille. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Äidin ikä vuoden lopussa.

Syntyneet, äiti 30-34 -vuotias, %

30-39-vuotiaille äideille syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä lapsista. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Äidin ikä vuoden lopussa.

Syntyneet , äiti yli 34-vuotias

Elävänä syntyneiden lasten lukumäärä yli 34-vuotiaille äideille. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Äidin ikä vuoden lopussa.

Syntyneet, äiti yli 34-vuotias, %

Yli 34-vuotiaille äideille syntyneiden lasten osuus kaikista syntyneistä lapsista. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Äidin ikä vuoden lopussa.

Kuolleet

Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa.

Kuollutta/1000 asukasta

Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa. Kuolleiden lukumäärä suhteutettuna 1000 asukasta kohden. Väestökäsitteenä käytetään keskiväkilukua.

Syntyneiden enemmyys, henkilöä

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Syntyneiden enemmyys (Luonnollinen väestönlisäys), promillea

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Promillea keskiväkiluvusta. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Syntyneiden enemmyys, kolmen vuoden keskiarvo, promillea

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Promillea keskiväkiluvusta. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Väestönlisäys

Väestönlisäys on luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien

Väestönlisäys, promillea keskiväkiluvusta

Väestönlisäys on luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien

Muuttotase, promillea keskiväkiluvusta

Muuttotase on ko. vuoden muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Muuttotase, kolmen vuoden keskiarvo, promillea keskiväkiluvusta

Muuttotase on ko. vuoden muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Muuttotase, alle 20-vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Muuttotase on ko. vuoden muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Muuttotase, 20-39-vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Muuttotase on ko. vuoden muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Muuttotase, 40-59-vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Muuttotase on ko. vuoden muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Muuttotase, yli 60-vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Muuttotase on ko. vuoden muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Maahanmuuttaneet

Maahanmuuttanut on henkilö, joka on tilastovuoden aikana muuttanut vakinaisesti asumaan Suomeen.

Maastamuuttaneet

Maastamuuttanut on henkilö, joka on tilastovuoden aikana muuttanut pysyvästi maasta.

Nettomaahanmuutto, promillea keskiväkiluvusta

Nettomaahanmuutto on maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden erotus. Promillea keskiväkiluvusta.

Nettomaahanmuutto, kolmen vuoden keskiarvo, promillea keskiväkiluvusta

Nettomaahanmuutto on maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden erotus. Promillea keskiväkiluvusta.

Kuntien välinen lähtömuutto

Kuntien välinen lähtömuutto on kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinen tulomuutto

Kuntien välinen tulomuutto on toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä

Kuntien välisellä muuttovoitolla/- tappiolla tarkoitetaan kuntien välistä nettomuuttoa. Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus kuntapohjaisten aluejakojen mukaan tietoja esitettäessä. Lähde: Muuttoliiketilasto, Tilastokeskus.

Kuntien välinen muuttotase, promillea keskiväkiluvusta

Kuntien välinen muuttotase on kuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Kuntien välinen muuttotase, kolmen vuoden keskiarvo, promillea keskiväkiluvusta

Kuntien välinen muuttotase on kuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Kuntien välinen lähtömuutto, alle 20-vuotiaat

Kuntien välinen lähtömuutto on kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinen lähtömuutto, 20-39 -vuotiaat

Kuntien välinen lähtömuutto on kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinen lähtömuutto, 40-59 -vuotiaat

Kuntien välinen lähtömuutto on kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinen lähtömuutto, 60+ -vuotiaat

Kuntien välinen lähtömuutto on kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinen tulomuutto, alle 20-vuotiaat

Kuntien välinen tulomuutto on toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinentulomuutto, 20-39 -vuotiaat

Kuntien välinen tulomuutto on toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinen tulomuutto, 40-59 -vuotiaat

Kuntien välinen tulomuutto on toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt.

Kuntien välinen tulomuutto, 60+ -vuotiaat

Kuntien välinen tulomuutto on toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt.

Maakuntien välinen muuttotase, promillea keskiväkiluvusta

Maakuntien välinen muuttotase on maakuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Seutukuntien välinen muuttotase, promillea keskiväkiluvusta

Seutukuntien välinen muuttotase on seutukuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Maakuntien välinen muuttotase ikäryhmittäin, alle 20-vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Maakuntien välinen muuttotase on maakuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Maakuntien välinen muuttotase ikäryhmittäin, 20-39 -vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Maakuntien välinen muuttotase on maakuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Maakuntien välinen muuttotase ikäryhmittäin, 40-59 -vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Maakuntien välinen muuttotase on maakuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Maakuntien välinen muuttotase ikäryhmittäin, yli 60-vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Maakuntien välinen muuttotase on maakuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Seutukuntien välinen muuttotase ikäryhmittäin, alle 20-vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Seutukuntien välinen muuttotase on seutukuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Seutukuntien välinen muuttotase ikäryhmittäin, 20-39 -vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Seutukuntien välinen muuttotase on seutukuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Seutukuntien välinen muuttotase ikäryhmittäin, 40-59 -vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Seutukuntien välinen muuttotase on seutukuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Seutukuntien välinen muuttotase ikäryhmittäin, yli 60-vuotiaat, promillea keskiväkiluvusta

Seutukuntien välinen muuttotase on seutukuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina.

Perheiden lukumäärä

Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet rekisteröidä parisuhteensa 1.3.2002 ja 28.2.2017 välisenä aikana. Avioliittolain muutos tuli voimaan 1.3.2017, mistä lähtien samaa sukupuolta olevat ovat voineet solmia avioliiton ja samalla samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnistä luovuttiin. Lähde: Perhetilasto, Tilastokeskus.

Asuntokuntien lukumäärä

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Ahtaasti asuvat asuntokunnat

Ahtaasti asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Ahtaasti asuvat asuntokunnat, %

Ahtaasti asuvien asuntokuntien lukumäärä kaikista asuntokunnista. Ahtaasti asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokunnan koko (1 henkilö)

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia.

Asuntokunnan koko (1 henkilö), %

Yhden henkilön muodostamien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokunnan koko (2 henkilöä)

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokunnan koko (2 henkilöä), %

Kahden henkilön muodostamien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokunnan koko (3 henkilöä)

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokunnan koko (3 henkilöä), %

Kolmen henkilön muodostamien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokunnan koko (4+ henkilöä)

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokunnan koko (4+ henkilöä), %

Neljän tai useamman henkilön muodostamien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntojen keskipinta-ala (m2)

Vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen keskipinta-ala (m2). Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokuntien keskikoko (henkilöä)

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Rivi- ja pientaloissa asuvat asuntokunnat

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Rivitalot ovat asuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus, %

Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Rivitalot ovat asuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Pientaloissa asuvat asuntokunnat

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Pientaloissa asuvat asuntokunnat, %

Pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Rivi- ja ketjutaloissa asuvat asuntokunnat

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Rivi- ja ketjutalot ovat vähintään kolmen asunnon taloja, jotka ovat toisissaan kiinni varastosuojan, katoksen tms. välityksellä. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Rivi- ja ketjutaloissa asuvat asuntokunnat, %

Rivi- ja ketjutaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Rivi- ja ketjutalot ovat vähintään kolmen asunnon taloja, jotka ovat toisissaan kiinni varastosuojan, katoksen tms. välityksellä. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Kerrostaloissa asuvat asuntokunnat

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuinkerrostaloiksi luokitellaan vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Kerrostaloissa asuvat asuntokunnat, %

Asuinkerrostaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuinkerrostaloiksi luokitellaan vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Muissa rakennuksissa asuvat asuntokunnat

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuinkerrostaloiksi luokitellaan vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Muissa rakennuksissa asuvat asuntokunnat, %

Muissa rakennuksissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Muita rakennuksia ovat muut kuin pientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot

Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevaksi asunnoksi määritellään ne asunnot, joissa ei Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevat asunnot , %

Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen osuus kaikista asunnoista. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Omistusasunnossa asuvat asuntokunnat

Omistusasunnossa asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa asunnon haltija omistaa talon tai asunnon asunto-osakkeet. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Omistusasunnossa asuvat asuntokunnat, %

Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Omistusasunnossa asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa asunnon haltija omistaa talon tai asunnon asunto-osakkeet. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Vuokra-asunnoissa asuvat asuntokunnat

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Vuokra-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jota asukas hallitsee huoneenvuokrasopimuksen perusteella, jolloin vuokralainen maksaa vuokraa huoneiston käyttöoikeudesta ja siihen liittyvistä etuuksista. Vuokra-asunnoiksi luokitellaan aravavuokra-, korkotukivuokra- ja muut vuokra- asunnot. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus, %

Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Vuokra-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jota asukas hallitsee huoneenvuokrasopimuksen perusteella, jolloin vuokralainen maksaa vuokraa huoneiston käyttöoikeudesta ja siihen liittyvistä etuuksista. Vuokra-asunnoiksi luokitellaan aravavuokra-, korkotukivuokra- ja muut vuokra- asunnot. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asumisoikeusasunnoissa tai hallintaperusteeltaan tuntematon/muu asunnoissa asuvat asuntokunnat

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Asumisoikeusasunnoissa tai hallintaperusteeltaan tuntematon/muu asunnoissa asuvat asuntokunnat, %

Asumisoikeusasunnoissa tai hallintaperusteeltaan tuntemattomissa tai muissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asunnoista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Kaikkien asuntojen pinta-ala, m2

Asuttujen asuntojen pinta-ala yhteensä, m2

Asuntojen pinta-ala, m2/henkilö

Asuttujen asuntojen pinta-ala m2/henkilö (mukana asunnot, joiden pinta-ala tiedoss)

Hyvin varustetuissa asunnoissa asuvat vanhusasuntokunnat

Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Hyvin varustetussa asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Hyvin varustetuissa asunnoissa asuvat vanhusasuntokunnat, %

Hyvin varustetuissa asunnoissa asuvien vanhusasuntokuntien osuus kaikista vanhusasuntokunnista. Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Hyvin varustetussa asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Puutteellisesti varustetuissa asunnossa asuvat vanhusasuntokunnat

Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Puutteellisesti varustetusta aunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Puutteellisesti varustetuissa asunnossa asuvat vanhusasuntokunnat, %

Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien vanhusasuntokuntien osuus kaikista vanhusasuntokunnista. Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Puutteellisesti varustetusta aunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Varustetasoltaan tuntemattomissa asunnoissa asuvat vanhusasuntokunnat

Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Varustetasoltaan tuntemattomissa asunnoissa asuvat vanhusasuntokunnat, %

Varustetasoltaan tuntemattomissa asunnoissa asuvien vanhusasuntokuntien osuus kaikista vanhusasuntokunnista. Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Kaikkien rakennusten kerrosala, m2

Kaikkien rakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Asuinrakennusten kerrosala, m2

Asuinrakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Asuinrakennusten kerrosala, %

Asuinrakennusten kerrosalan osuus kaikkien rakennusten kerrosalasta. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Liike- ja toimistorakennusten kerrosala, m2

Liike- ja toimistorakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Liike- ja toimistorakennusten kerrosala, %

Liike- ja toimistorakennusten kerrosalan osuus kaikkien rakennusten kerrosalasta. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosala, m2

Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosala, %

Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosalan osuus kaikkien rakennusten kerrosalasta. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosala, m2

Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosala, %

Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosalan osuus kaikkien rakennusten kerrosalasta. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökkien lukumäärä

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit 1000 asukasta kohden

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesäasukkaat

Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi kaikissa niissä kunnissa.

Kesäasukkaat / 100 asukasta

Kesäasukkaista / 100 kunnassa vakinaisesti asuvaa henkilöä kohti. Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi kaikissa niissä kunnissa.

Kesämökit, rakennusvuosi -1949

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi -1949, %

Ennen vuotta 1950 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1950-1959

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1950-1959, %

Vuosina 1950-1959 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1960-1969

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1960-1969, %

Vuosina 1960-1969 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1970-1979

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1970-1979, %

Vuosina 1970-1979 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1980-1989

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1980-1989, %

Vuosina 1980-1989 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1990-1999

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 1990-1999, %

Vuosina 1990-1999 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 2000-2009

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 2000-2009, %

Vuosina 2000-2009 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 2010-2014

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 2010-2014, %

Vuosina 2010-2014 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 2015-2019

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökit, rakennusvuosi 2015-2019, %

Vuosina 2015-2019 rakennettujen kesämökkien osuus kaikista kesämökeistä. Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Ulkopaikkakuntalaisten omistamat yksityiset kesämökit

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Ulkopaikkakuntalaisten omistamat yksityiset kesämökit , %

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat, %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden 25-29-vuotiaiden osuus kaikista 25-29-vuotiaista. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat miehet

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat miehet, %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden 25-29-vuotiaiden miesten osuus kaikista 25-29-vuotiaista miehistä. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat naiset

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat naiset, %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden 25-29-vuotiaiden naisten osuus kaikista 25-29-vuotiaista naisista. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista 15-vuotta täyttäneistä. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, miehet

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, miehet %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista 15-vuotta täyttäneistä. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, naiset

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, naiset %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista 15-vuotta täyttäneistä. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneet

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneet, miehet

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, miehet, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneet, naiset

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, naiset, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, miehet

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, miehet %

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, naiset

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, naiset %

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, miehet

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, miehet, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, naiset

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, naiset, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, miehet

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, miehet, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, naiset

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, naiset, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, miehet

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, miehet, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinon suorittaneet, naiset

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, naiset, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, %

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, miehet

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, miehet, %

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, naiset

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, naiset, %

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, %

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, miehet

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, miehet, %

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, naiset

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, naiset, %

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat, %

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat miehet

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat miehet, %

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat naiset

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat naiset, %

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon ja ammattitutkinnon suorittaneita. Tässä sisältää myös erikoisammattitutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinno suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat, %

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet, %

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset, %

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat, %

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat miehet, %

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Tutkija-asteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneet, 20+ -vuotiaat naiset, %

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Alueella asuvan työllisen työvoiman määrä

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisen työvoiman osuus väestöstä, %

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta, %

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työlliset, 18-64-vuotiaat

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisyysaste, %

Työllisyysaste on 18-64-vuotiaiden työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Asuinkunnassa työssäkäyvät

Asuinkunnassaan työssäkäyviä ovat ne työlliset, joiden työpaikka sijaitsee heidän asuinkunnassaan. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus, %

Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta tarkoittaa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuutta kaikista kyseisessä kunnassa asuvista työllisistä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömät

Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömien osuus väestöstä, %

Työttömien osuus väestöstä prosentteina. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä.

Työttömät, 18-64-vuotiaat

Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömien osuus työvoimasta, %

Työvoimaan kuuluvat 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Vuodesta 2005 lähtien työllisten alaikäraja on ollut 18 vuotta. Aikasarjan vertailukelpoisuuden vuoksi työttömyysaste on laskettu tässä 18-74-vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

0-14 -vuotiaat

Luokiteltaessa väestöä pääasiallisen toiminnan mukaan alle 15-vuotiaat luokitellaan ryhmään 0-14-vuotiaat . Henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, %

0-14 -vuotiaiden osuus koko väestöstä prosentteina. Luokiteltaessa väestöä pääasiallisen toiminnan mukaan alle 15-vuotiaat luokitellaan ryhmään 0-14-vuotiaat . Henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Opiskelijat

Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Vuoden viimeisellä viikolla työvoimakoulutuksessa olevat lasketaan myös opiskelijoiksi. Lähde: työaaäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Opiskelijoiden osuus väestöstä, %

Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Vuoden viimeisellä viikolla työvoimakoulutuksessa olevat lasketaan myös opiskelijoiksi. Lähde: työaaäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet

Varus- ja siviilipalvelusmiehiin määritellään henkilöt, jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalveluaan vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä.

Varus- ja siviilipalvelusmiesten osuus väestöstä, %

Varus- ja siviilipalvelusmiehiin määritellään henkilöt, jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalveluaan vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä.

Eläkeläiset

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Eläkeläisten osuus väestöstä, %

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Muut työvoiman ulkopuolella olevat

Ryhmä 'muut työvoiman ulkopuolella olevat' muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus väestöstä %

Ryhmä 'muut työvoiman ulkopuolella olevat' muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Taloudellinen huoltosuhde

Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työlliset, 18-24-vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisyysaste, 18-24 -vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työlliset, 25-34-vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisyysaste, 25-34 -vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työlliset, 35-44-vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisyysaste, 35-44 -vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työlliset, 45-54-vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisyysaste, 45-54 -vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työlliset, 55-59-vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisyysaste, 55-59 -vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työlliset, 60-64-vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisyysaste, 60-64 -vuotiaat

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Yrittäjät

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot.

Yrittäjien osuus työllisistä, %

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot.

Yrittäjät, miehet

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot.

Yrittäjien osuus työllisistä, miehet, %

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot.

Yrittäjät, naiset

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot.

Yrittäjien osuus työllisistä, naiset, %

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot.

Alueella olevien työpaikkojen lukumäärä

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työpaikkojen määrän muutos edellisestä vuodesta, %

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Työpaikkojen määrän muutos viidessä vuodessa, %

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Alkutuotannon työpaikat

Alkutuotanto käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Alkutuotanto käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Jalostuksen työpaikat

Jalostus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Jalostuksen työpaikkojen osuus, %

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Jalostus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Palvelujen työpaikat

Palvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Palvelujen työpaikkojen osuus, %

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Palvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Toimialaltaan tuntemattomat työpaikat

Käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: X Toimiala tuntematon. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %

Käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: X Toimiala tuntematon. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikat

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikat, miehet

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Miesten teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikat, naiset

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Naisten teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikat

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikat, miehet

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Miesten rakentamisen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikat, naiset

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen.

Naisten rakentamisen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikat

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus.

Kaupan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikat, miehet

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus.

Miesten kaupan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikat, naiset

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus.

Naisten kaupan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikat

Majoitus- ja ravitsemistoiminta käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan I Majoitus- ja ravitsemistoiminta.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Majoitus- ja ravitsemistoiminta käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan I Majoitus- ja ravitsemistoiminta. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikat

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus.

Koulutuksen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikat, miehet

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus.

Miesten koulutuksen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikat, naiset

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus.

Naisten koulutuksen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat, miehet

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut.

Miesten terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikat, naiset

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut.

Naisten terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Informaatiosektorin työpaikat

Informaatiosektorin työpaikoiksi on laskettu tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon (laaja määritelmä) toimialoilla työskentelevien määrä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Informaatiosektorin työpaikkojen osuus kaikista työpaikoista, %

Informaatiosektorin työpaikoiksi on laskettu tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon (laaja määritelmä) toimialoilla työskentelevien määrä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työpaikkaomavaraisuus

Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100, on tilanne päinvastainen.

Alkutuotannon työllinen työvoima

Alkutuotanto käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Alkutuotannon työllisten osuus kaikista työllisistä, %

Alkutuotanto käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Jalostuksen työllinen työvoima

Jalostus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Jalostuksen työllisten osuus kaikista työllisistä, %

Jalostus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Palvelutoimialojen työllinen työvoima

Palvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Palvelutoimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä, %

Palvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Sisäänpendelöinti

Sisäänpendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä kunnassa työssäkäyviä, joiden asuinkunta on muu kuin kyseinen kunta. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Sisäänpendelöinti, % alueella työssäkäyvistä

Sisäänpendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä kunnassa työssäkäyviä, joiden asuinkunta on muu kuin kyseinen kunta. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Ulospendelöinti

Ulospendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä työllisiä, joiden työpaikka on asuinkunnan ulkopuolella. Lähde Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Ulospendelöinti, % alueen työllisistä

Ulospendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä työllisiä, joiden työpaikka on asuinkunnan ulkopuolella. Lähde Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Omassa seutukunnassa työssäkäyvät

Omassa seutukunnassaa työssäkäyvät ovat ne alueentyölliset, joiden työpaikka on asuinseutukunnan alueella.

Omassa seutukunnassa työssäkäyvät, %

Omassa seutukunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta tarkoittaa asuinseutukunnassaan työssäkäyvien osuutta kaikista alueella asuvista työllisistä.

Työttömyysriski, %

Työttömyysriskillä tarkoitetaan vuoden aikana työllisistä työttömiksi jäädeiden osuutta edellisen vuoden työllisten määrästä.

Työttömyysriski, miehet, %

Työttömyysriskillä tarkoitetaan vuoden aikana työllisistä työttömiksi jäädeiden osuutta edellisen vuoden työllisten määrästä.

Työttömyysriski, naiset, %

Työttömyysriskillä tarkoitetaan vuoden aikana työllisistä työttömiksi jäädeiden osuutta edellisen vuoden työllisten määrästä.

Konsernin lainakanta, 1000 euroa

Lainakanta on: Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) konsernin taseesta. Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus

Lainakanta, 1000 euroa

Lainakanta on: Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan taseesta. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus

Opetus- ja kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannukset, 1000 euroa

Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot. Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus

Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset, 1000 euroa

Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot. Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus

Vuosikate, 1000 euroa

Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus

Vuosikate, euroa/asukas

Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus.

Lainakanta, euroa/asukas

Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa. Lainakanta on: Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan taseesta. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus

Konsernin lainakanta, euroa/asukas

Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa. Lainakanta on: Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) konsernin taseesta. Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus.

Opetus- ja kulttuuritoiminta yhteensä, nettokäyttökustannukset, euroa/asukas

Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa. Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot. Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus.

Sosiaali- ja terveystoiminta yhteensä, nettokäyttökustannukset, euroa/asukas

Väestötietona on käytetty alueella asuvan väestön määrää kunkin vuoden lopussa. Nettokäyttökustannukset = käyttökustannukset - käyttötuotot. Käyttötuotot = toimintatuotot yhteensä + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + vyörytystuotot. Lähde: Kuntatalous, Tilastokeskus