Alkuun
Taulukon valinnassa on kolme vaihetta: valitse taulukko, valitse muuttujat, näytä taulukko. Olet nyt vaiheessa Valitse muuttujat

142h -- Alueaikasarjat, 1987-2023

Valitse muuttujat

Kyllä
17.9.2024
Maapinta-ala, km2:
neliökilometriä
Väestönlisäys:
henkilöä
Väestönlisäys, promillea keskiväkiluvusta:
promillea
Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %:
muutosprosentti
Väkiluvun muutos viidessä vuodessa, %:
muutosprosentti
Naisia 1 000 miestä kohti:
Suhdeluku
Alle 7-vuotiaita, %:
%
Alle 15-vuotiaita, %:
%
Alle 15-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta, %:
muutosprosentti
Alle 15-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa, %:
muutosprosentti
15-64-vuotiaita, %:
%
15-64-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta, %:
muutosprosentti
15-64-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa, %:
muutosprosentti
Yli 64-vuotiaita, %:
%
Alle 15- ja yli 64-vuotiaita, %:
%
Demografinen huoltosuhde:
Suhdeluku
Väestön keski-ikä:
vuotta
Väestön keski-ikä, miehet:
vuotta
Väestön keski-ikä, naiset:
vuotta
Ruotsinkielisiä, %:
%
Ulkomaan kansalaisia, %:
%
Taajama-aste, %:
%
Syntyneitä/1 000 asukasta:
Suhdeluku
Kuolleita/1 000 asukasta:
Suhdeluku
Syntyneiden enemmyys, henkilöä:
henkilöä
Syntyneiden enemmyys (luonnollinen väestönlisäys), promillea:
promillea
Nettomuutto:
henkilöä
Muuttotase, promillea keskiväkiluvusta:
promillea
Maahanmuuttaneita:
henkilöä
Maastamuuttaneita:
henkilöä
Nettomaahanmutto:
henkilöä
Nettomaahanmuutto, promillea keskiväkiluvusta:
promillea
Kuntien välistä lähtömuuttoa:
henkilöä
Kuntien välistä tulomuuttoa:
henkilöä
Kuntien välistä muuttovoittoa/-tappiota, henkilöä:
henkilöä
Kuntien välinen muuttotase, promillea keskiväkiluvusta:
promillea
Asuntojen keskipinta-ala, m2:
neliömetriä
Asuntokuntien keskikoko, henkilöä:
henkilöä
Ahtaasti asuvia asuntokuntia, %:
%
1 henkilön asuntokuntia, %:
%
2 henkilön asuntokuntia, %:
%
3 henkilön asuntokuntia, %:
%
Yli 3 henkilön asuntokuntia, %:
%
Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala, m2:
neliömetriä/henkilö
Asuntojen pinta-ala, m2/henkilö, kun pinta-ala tunnettu:
neliömetriä/henkilö
Rivi- ja pientaloissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Pientaloissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Rivi- ja ketjutaloissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Kerrostaloissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Muissa rakennuksissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevia asuntoja, %:
%
Omistusasunnoissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Vuokra-asunnoissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Asumisoikeusasunnoissa tai hallintaperusteeltaan tuntemattomissa/muissa asunnoissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Puutteellisesti varustetuissa tai varustetasoltaan tuntemattomissa asunnoissa asuvia asuntokuntia, %:
%
Hyvin varustetuissa asunnoissa asuvia vanhusasuntokuntia, %:
%
Puutteellisesti varustetuissa asunnossa asuvia vanhusasuntokuntia, %:
%
Rakennusten kerrosala, m2:
neliömetriä
Asuinrakennusten kerrosala, m2:
neliömetriä
Asuinrakennusten kerrosala, %:
%
Liike- ja toimistorakennusten kerrosala, m2:
neliömetriä
Liike- ja toimistorakennusten kerrosala, %:
%
Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosala, m2:
neliömetriä
Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosala, %:
%
Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosala, m2:
neliömetriä
Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosala, %:
%
Kesämökkejä/1 000 asukasta:
Suhdeluku
Kesäasukkaita/100 asukasta:
Suhdeluku
Ulkopaikkakuntalaisten omistamia yksityisiä kesämökkejä, %:
%
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat, osuus ikäryhmästä, %:
%
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %:
%
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %:
%
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %:
%
Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %:
%
Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita miehiä, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %:
%
Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita naisia, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %:
%
Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %:
%
Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %:
%
Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita miehiä, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %:
%
Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita naisia, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %:
%
Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %:
%
Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita miehiä, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %:
%
Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita naisia, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %:
%
Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %:
%
Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita miehiä, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %:
%
Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita naisia, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %:
%
Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %:
%
Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %:
%
Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat, osuus ikäryhmästä, %:
%
Toisen asteen tutkinnon suorittaneita 20+ -vuotiaita, osuus ikäryhmästä, %:
%
Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 20+ -vuotiaita, osuus ikäryhmästä, %:
%
Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita 20+ -vuotiaita, osuus ikäryhmästä, %:
%
Taloudellinen huoltosuhde:
Suhdeluku
Työpaikkaomavaraisuus:
Suhdeluku
Työllisen työvoiman osuus väestöstä, %:
%
Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta, %:
muutosprosentti
Alkutuotannon työllisten osuus kaikista työllisistä, %:
%
Jalostuksen työllisten osuus kaikista työllisistä, %:
%
Palvelutoimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä, %:
%
20-64-vuotiaiden työllisyysaste, %:
%
Asuinkunnassaan työssäkäyviä, osuus työllisistä, %:
%
Asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyviä:
henkilöä
Asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyviä, % alueen työllisistä:
%
Työpaikan kuntaan pendelöiviä:
henkilöä
Työpaikan kuntaan pendelöiviä, % alueella työssäkäyvistä:
%
Työttömien osuus väestöstä, %:
%
Työttömien osuus työvoimasta, %:
%
Työttömyysriski, %:
%
Työttömyysriski, miehet, %:
%
Työttömyysriski, naiset, %:
%
Opiskelijoiden osuus väestöstä, %:
%
Varus- ja siviilipalvelusmiesten osuus väestöstä, %:
%
Eläkeläisten osuus väestöstä, %:
%
Työttömyyseläkeläisten osuus väestöstä, %:
%
Muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus väestöstä %:
%
18-24-vuotiaiden työllisyysaste, %:
%
25-34-vuotiaiden työllisyysaste, %:
%
35-44-vuotiaiden työllisyysaste, %:
%
45-54-vuotiaiden työllisyysaste, %:
%
55-59-vuotiaiden työllisyysaste, %:
%
60-64-vuotiaiden työllisyysaste, %:
%
Yrittäjien osuus työllisistä, %:
%
Miesyrittäjien osuus työllisistä miehistä, %:
%
Naisyrittäjien osuus työllisistä naisista, %:
%
Työpaikkojen määrän muutos edellisestä vuodesta, %:
muutosprosentti
Työpaikkojen määrän muutos viidessä vuodessa, %:
muutosprosentti
Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %:
%
Jalostuksen työpaikkojen osuus, %:
%
Palvelujen työpaikkojen osuus, %:
%
Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %:
%
Teollisuuden työpaikkojen osuus, %:
%
Teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %:
%
Teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %:
%
Rakentamisen työpaikkojen osuus, %:
%
Rakentamisen työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %:
%
Rakentamisen työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %:
%
Kaupan työpaikkojen osuus, %:
%
Kaupan työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %:
%
Kaupan työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %:
%
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkojen osuus, %:
%
Koulutuksen työpaikkojen osuus, %:
%
Koulutuksen työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %:
%
Koulutuksen työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %:
%
Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus, %:
%
Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %:
%
Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %:
%
Informaatiosektorin työpaikkojen osuus, %:
%
2.10.2023
Kyllä
Tilastokeskus
142h_2023
Now you have come to the page, Choose variable. This page give you the oportunity to select which variables and values you want to display in your result of the table. A variable is a property of a statistical unit. The page is divided into several boxes, one for each variable, where you can select values by click to highlight one or more values. It always starts with the statistics variable which is the main value counted in the table.
Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: Maapinta-ala, km2 , Väestöä, jolla tiedossa koordinaatit , Väkiluku ,

Valittu 1 Yhteensä 265

Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: KOKO MAA , Akaa , Alajärvi ,

Valittu 0 Yhteensä 551

Valinnainen muuttuja
Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: 1987 , 1988 , 1989 ,

Valittu 1 Yhteensä 37

Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 300 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 300 000

Tiedot

Väkiluku

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Väestönlisäys

Väestönlisäys on luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summa. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Väestönlisäys, promillea keskiväkiluvusta

Väestönlisäys on luonnollisen väestönlisäyksen, kuntienvälisen nettomuuton ja nettosiirtolaisuuden summa. Promillea keskiväkiluvusta. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta, %

Väkiluvun muutos on väkiluvun muutos prosentteina vuoden aikana. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Väkiluvun muutos viidessä vuodessa, %

Väkiluvun muutos on väkiluvun muutos prosentteina viiden vuoden aikana. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Miehiä

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Naisia

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Naisia 1 000 miestä kohti

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 7-vuotiaita

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 7-vuotiaita, %

Alle 7-vuotiaiden osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15-vuotiaita

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15-vuotiaita, %

Alle 15-vuotiaaiden osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta, %

Alle 15-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta prosentteina. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa, %

Alle 15-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa prosentteina. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-64-vuotiaita

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-64-vuotiaita, %

15-64-vuotiaiden osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

15-64-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta, %

15-64-vuotiaiden määrän muutos edellisestä vuodesta prosentteina. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

15-64-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa, %

15-64-vuotiaiden määrän muutos viidessä vuodessa prosentteina. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Yli 64-vuotiaita

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Yli 64-vuotiaita, %

Yli 64-vuotiaiden osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15- ja yli 64-vuotiaita

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Alle 15- ja yli 64-vuotiaita, %

Alle 15-vuotiaiden ja yli 64-vuotiaiden yhteenlaskettu osuus koko väestöstä. Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Ikä on henkilön ikä kokonaisina vuosina vuoden lopussa. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Demografinen huoltosuhde

Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoitetaan ei-työikäisten ja työikäisten määrien suhteena eli kuinka monta ei-työikäistä on sataa työikäistä kohti jollakin määritellyllä alueella. Työikäisiin lasketaan 15-64 -vuotiaat. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Väestön keski-ikä

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Väestön keski-ikä, miehet

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Väestön keski-ikä, naiset

Väestönmuutosten ikätiedot tarkoittavat ikää tapahtumapäivänä. Keski-ikä saadaan laskemalla yhteen jonkin tapahtuman kokeneiden kaikkien henkilöiden tapahtuma-ajankohdan iät, jonka jälkeen summa jaetaan näiden henkilöiden määrällä. Koska ikänä käytetään täytettyja ikävuosia tapahtuma-ajankohtana, se ei ole tarkka ikä. Tämän vuoksi keski-ikää laskettaessa on oletettu, etta henkilöt olivat keskimäärin x+0,5-vuotiaita tapahtuma-ajankohtana. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Ruotsinkielisiä

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Ruotsinkielisiä, %

Väestöllä tarkoitetaan alueella vakinaisesti asuvaa väestöä. Ne henkilöt, joilla väestötietojärjestelmän mukaan oli kotipaikka Suomessa vuoden lopussa, kuuluvat väestöön kansalaisuudestaan riippumatta. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Ulkomaan kansalaisia

Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Ulkomaan kansalaisia, %

Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus

Taajamaväestöä

Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Lähde: Väestörakenne, Tilastokeskus.

Taajama-aste, %

Taajama-aste tarkoittaa taajamissa asuvien osuutta väestöstä, jonka sijainti tunnetaan. Taajamaksi määritellään kaikki vähintään 200 asukkaan rakennusryhmät, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi.

Syntyneitä

Elävänä syntyneiden lukumäärä. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Lähde: Syntyneet, Tilastokeskus.

Syntyneitä/1 000 asukasta

Elävänä syntyneiden lukumäärä 1 000 asukasta kohden. Väestökäsitteenä käytetään keskiväkilukua. Elävänä syntyneella tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elon merkkeja. Vain Suomessa vakituisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Lähde: Syntyneet, Tilastokeskus.

Kuolleita

Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa. Lähde: Kuolleet, Tilastokeskus.

Kuolleita/1 000 asukasta

Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa. Kuolleiden lukumäärä suhteutettuna 1 000 asukasta kohden. Väestökäsitteenä käytetään keskiväkilukua. Lähde: Kuolleet, Tilastokeskus.

Syntyneiden enemmyys, henkilöä

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Syntyneiden enemmyys (luonnollinen väestönlisäys), promillea

Syntyneiden enemmyys eli luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Promillea keskiväkiluvusta. Lähde: Väestötilastot, Tilastokeskus.

Muuttotase, promillea keskiväkiluvusta

Muuttotase on ko. vuoden muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina. Lähde: Muuttoliike, Tilastokeskus.

Maahanmuuttaneita

Maahanmuuttanut on henkilö, joka on tilastovuoden aikana muuttanut vakinaisesti asumaan Suomeen. Lähde: Muuttoliike, Tilastokeskus.

Maastamuuttaneita

Maastamuuttanut on henkilö, joka on tilastovuoden aikana muuttanut pysyvästi maasta. Lähde: Muuttoliike, Tilastokeskus.

Nettomaahanmutto

Nettomaahanmuutto on maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden erotus. Lähde: Muuttoliike, Tilastokeskus.

Nettomaahanmuutto, promillea keskiväkiluvusta

Nettomaahanmuutto on maahanmuuttaneiden ja maastamuuttaneiden erotus. Promillea keskiväkiluvusta. Lähde: Muuttoliike, Tilastokeskus.

Kuntien välistä lähtömuuttoa

Kuntien välinen lähtömuutto on kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt. Lähde: Muuttoliike, Tilastokeskus.

Kuntien välistä tulomuuttoa

Kuntien välinen tulomuutto on toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt. Lähde: Muuttoliike, Tilastokeskus.

Kuntien välistä muuttovoittoa/-tappiota, henkilöä

Kuntien välisellä muuttovoitolla/- tappiolla tarkoitetaan kuntien välistä nettomuuttoa. Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus kuntapohjaisten aluejakojen mukaan tietoja esitettäessä. Lähde: Muuttoliiketilasto, Tilastokeskus.

Kuntien välinen muuttotase, promillea keskiväkiluvusta

Kuntien välinen muuttotase on kuntien välisen muuttovoiton tai -tappion eli nettomuuton osuus alueen keskiväkiluvusta. Yleensä se ilmoitetaan promilleina. Lähde: Muuttoliike, Tilastokeskus.

Asuntojen keskipinta-ala, m2

Vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen keskipinta-ala (m2). Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Perheitä

Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat voineet 1.3.2002 lähtien rekisteröidä parisuhteensa. Lähde: Perhetilasto, Tilastokeskus.

Asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Asuntokuntien keskikoko, henkilöä

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Ahtaasti asuvia asuntokuntia

Ahtaasti asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Ahtaasti asuvia asuntokuntia, %

Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Ahtaasti asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa on enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

1 henkilön asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

1 henkilön asuntokuntia, %

Yhden henkilön muodostamien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

2 henkilön asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

2 henkilön asuntokuntia, %

Kahden henkilön muodostamien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

3 henkilön asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

3 henkilön asuntokuntia, %

Kolmen henkilön muodostamien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Yli 3 henkilön asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Yli 3 henkilön asuntokuntia, %

Neljän tai useamman henkilön muodostamien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Vakinaisesti asuttujen asuntojen pinta-ala, m2

Asuttujen asuntojen pinta-ala yhteensä, m2. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Asuntojen pinta-ala, m2/henkilö, kun pinta-ala tunnettu

Asuttujen asuntojen pinta-ala m2/henkilö (mukana asunnot, joiden pinta-ala tiedossa). Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Rivi- ja pientaloissa asuvia asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Rivitalot ovat asuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Rivi- ja pientaloissa asuvia asuntokuntia, %

Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Rivitalot ovat asuinrakennuksia, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Pientaloissa asuvia asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Pientaloissa asuvia asuntokuntia, %

Pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Pientaloilla tarkoitetaan omakotitaloja, paritaloja sekä kaksikerroksisia omakotitaloja, joissa on kaksi asuntoa. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Rivi- ja ketjutaloissa asuvia asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Rivi- ja ketjutalot ovat vähintään kolmen asunnon taloja, jotka ovat toisissaan kiinni varastosuojan, katoksen tms. välityksellä. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Rivi- ja ketjutaloissa asuvia asuntokuntia, %

Rivi- ja ketjutaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Rivi- ja ketjutalot ovat vähintään kolmen asunnon taloja, jotka ovat toisissaan kiinni varastosuojan, katoksen tms. välityksellä. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Kerrostaloissa asuvia asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuinkerrostaloiksi luokitellaan vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Kerrostaloissa asuvia asuntokuntia, %

Asuinkerrostaloissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Asuinkerrostaloiksi luokitellaan vähintään kolmen asunnon talo, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Muissa rakennuksissa asuvia asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Muita rakennuksia ovat muut kuin pientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Muissa rakennuksissa asuvia asuntokuntia, %

Muissa rakennuksissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Muita rakennuksia ovat muut kuin pientalot, rivitalot ja asuinkerrostalot. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevia asuntoja

Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevaksi asunnoksi määritellään ne asunnot, joissa ei Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän mukaan asu yhtään henkilöä vakituisesti. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevia asuntoja, %

Ei vakinaisessa asuinkäytössä olevien asuntojen osuus kaikista asunnoista. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Omistusasunnoissa asuvia asuntokuntia

Omistusasunnossa asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa asunnon haltija omistaa talon tai asunnon asunto-osakkeet. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Omistusasunnoissa asuvia asuntokuntia, %

Omistusasunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Omistusasunnossa asuviksi määritellään ne asuntokunnat, joissa asunnon haltija omistaa talon tai asunnon asunto-osakkeet. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Vuokra-asunnoissa asuvia asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Vuokra-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jota asukas hallitsee huoneenvuokrasopimuksen perusteella, jolloin vuokralainen maksaa vuokraa huoneiston käyttöoikeudesta ja siihen liittyvistä etuuksista. Vuokra-asunnoiksi luokitellaan aravavuokra-, korkotukivuokra- ja muut vuokra- asunnot. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Vuokra-asunnoissa asuvia asuntokuntia, %

Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Vuokra-asunnolla tarkoitetaan asuntoa, jota asukas hallitsee huoneenvuokrasopimuksen perusteella, jolloin vuokralainen maksaa vuokraa huoneiston käyttöoikeudesta ja siihen liittyvistä etuuksista. Vuokra-asunnoiksi luokitellaan aravavuokra-, korkotukivuokra- ja muut vuokra- asunnot. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Asumisoikeusasunnoissa tai hallintaperusteeltaan tuntemattomissa/muissa asunnoissa asuvia asuntokuntia

Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Asumisoikeusasunnoissa tai hallintaperusteeltaan tuntemattomissa/muissa asunnoissa asuvia asuntokuntia, %

Asumisoikeusasunnoissa tai hallintaperusteeltaan tuntemattomissa tai muissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestötietojärjestelmän mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät muodosta asuntokuntia. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus

Hyvin varustetuissa asunnoissa asuvia vanhusasuntokuntia

Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Hyvin varustetussa asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Hyvin varustetuissa asunnoissa asuvia vanhusasuntokuntia, %

Hyvin varustetuissa asunnoissa asuvien vanhusasuntokuntien osuus kaikista vanhusasuntokunnista. Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Hyvin varustetussa asunnossa on vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Puutteellisesti varustetuissa tai varustetasoltaan tuntemattomissa asunnoissa asuvia vanhusasuntokuntia

Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Puutteellisesti varustetusta aunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Puutteellisesti varustetuissa asunnossa asuvia vanhusasuntokuntia, %

Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien vanhusasuntokuntien osuus kaikista vanhusasuntokunnista. Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Puutteellisesti varustetusta aunnosta puuttuu jokin seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat (joko suihku/ kylpyhuone tai huoneistokohtainen sauna) ja keskus- tai sähkölämmitys. Lähde: Asunnot ja asuinolot, Tilastokeskus.

Rakennusten kerrosala, m2

Kaikkien rakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Asuinrakennusten kerrosala, m2

Asuinrakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Asuinrakennusten kerrosala, %

Asuinrakennusten kerrosalan osuus kaikkien rakennusten kerrosalasta. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Liike- ja toimistorakennusten kerrosala, m2

Liike- ja toimistorakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Liike- ja toimistorakennusten kerrosala, %

Liike- ja toimistorakennusten kerrosalan osuus kaikkien rakennusten kerrosalasta. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosala, m2

Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosala, %

Opetus- ja kokoontumisrakennusten, hoitoalan ja muiden rakennusten kerrosalan osuus kaikkien rakennusten kerrosalasta. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosala, m2

Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosala (m2). Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosala, %

Teollisuus- varasto- ja liikenteen rakennusten kerrosalan osuus kaikkien rakennusten kerrosalasta. Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten pinta-alat ja se ullakon tai kellarikerrosten ala, jossa on asuin- tai työhuoneita tai muita rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökkejä

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesämökkejä/1 000 asukasta

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesäasukkaita

Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi kaikissa niissä kunnissa. Perikuntien omistamia, yhteisomistuksessa olevia tai ulkomaalaisten omistamia kesämökkejä ei ole voitu huomioida kesäasukkaiden lukua laskettaessa. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Kesäasukkaita/100 asukasta

Kesäasukkaista/100 kunnassa vakinaisesti asuvaa henkilöä. Kesäasukkaiden lukumäärä lasketaan kesämökin omistajan asuntokunnan henkilöiden yhteismäärästä. Kesäasukkaiden lukumäärään ei ole laskettu mukaan henkilöitä, joiden kesämökki sijaitsee asuinkunnassa. Jos asuntokunnalla on kesämökki useammassa kunnassa, on ko. henkilöt laskettu kesäasukkaiksi kaikissa niissä kunnissa. Perikuntien omistamia, yhteisomistuksessa olevia tai ulkomaalaisten omistamia kesämökkejä ei ole voitu huomioida kesäasukkaiden lukua laskettaessa. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Ulkopaikkakuntalaisten omistamia yksityisiä kesämökkejä

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Ulkopaikkakuntalaisten omistamia yksityisiä kesämökkejä, %

Kesämökillä tarkoitetaan kiinteästi sijaintipaikalleen rakennettua vapaa-ajan asuinrakennusta tai asuinrakennusta, jota käytetään loma- tai vapaa-ajan asuntona. Lähde: Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 25-29-vuotiaat, osuus ikäryhmästä, %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden 25-29-vuotiaiden osuus kaikista 25-29-vuotiaista. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 15 vuotta täyttäneet

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista 15 vuotta täyttäneistä. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 15 vuotta täyttäneet miehet

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista 15 vuotta täyttäneistä. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 15 vuotta täyttäneet naiset

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %

Korkeintaan perusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista 15-vuotta täyttäneistä. Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita miehiä

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita miehiä, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita naisia

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita naisia, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %

Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneisiin luetaan alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakouluasteen tutkinnon suorittaneet. Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne

Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita miehiä

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita miehiä, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita naisia

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita naisia, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita miehiä

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita miehiä, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita naisia

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita naisia, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen. Näitä koulutuksia ovat esim. teknikon, merkonomin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita miehiä

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita miehiä, osuus 15 vuotta täyttäneistä miehistä, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita naisia

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita naisia, osuus 15 vuotta täyttäneistä naisista, %

Alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jalkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot. Lähde: väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita, osuus 15 vuotta täyttäneistä, %

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa, 20+ -vuotiaat, osuus ikäryhmästä, %

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneita 20+ -vuotiaita

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Toisen asteen tutkinnon suorittaneita 20+ -vuotiaita, osuus ikäryhmästä, %

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla tarkoitetaan ylioppilastutkinnon, ammatillisen perustutkinnon, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 20+ -vuotiaita

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita 20+ -vuotiaita, osuus ikäryhmästä, %

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esim. maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneita 20+ -vuotiaita, osuus ikäryhmästä, %

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja. Lähde: Väestön koulutusrakenne, Tilastokeskus.

Taloudellinen huoltosuhde

Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työpaikkaomavaraisuus

Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100, on tilanne päinvastainen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Alueella asuva työllinen työvoima

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisen työvoiman osuus väestöstä, %

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työllisten määrän muutos edellisestä vuodesta, %

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Alkutuotannon työllinen työvoima

Alkutuotanto käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Alkutuotannon työllisten osuus kaikista työllisistä, %

Alkutuotanto käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Jalostuksen työllinen työvoima

Jalostus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Jalostuksen työllisten osuus kaikista työllisistä, %

Jalostus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Palvelutoimialojen työllinen työvoima

Palvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Palvelutoimialojen työllisten osuus kaikista työllisistä, %

Palvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

20-64-vuotiaita työllisiä

Alueella asuvalla työllisellä työvoimalla tarkoitetaan kaikkia tällä alueella asuvia työllisiä riippumatta siitä, missä henkilön työpaikka sijaitsee. Alueella asuva työllinen työvoima muodostaa ns. työllisen yöväestön. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

20-64-vuotiaiden työllisyysaste, %

Työllisyysaste on työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Asuinkunnassaan työssäkäyviä

Asuinkunnassaan työssäkäyviä ovat ne työlliset, joiden työpaikka sijaitsee heidän asuinkunnassaan. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Asuinkunnassaan työssäkäyviä, osuus työllisistä, %

Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta tarkoittaa omassa asuinkunnassaan työssäkäyvien osuutta kaikista kyseisessä kunnassa asuvista työllisistä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyviä

Ulospendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä työllisiä, joiden työpaikka on asuinkunnan ulkopuolella. Lähde Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Asuinkuntansa ulkopuolella työssäkäyviä, % alueen työllisistä

Ulospendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä työllisiä, joiden työpaikka on asuinkunnan ulkopuolella. Lähde Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työpaikan kuntaan pendelöiviä

Sisäänpendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä kunnassa työssäkäyviä, joiden asuinkunta on muu kuin kyseinen kunta. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työpaikan kuntaan pendelöiviä, % alueella työssäkäyvistä

Sisäänpendelöinnillä tarkoitetaan kaikkia niitä kunnassa työssäkäyviä, joiden asuinkunta on muu kuin kyseinen kunta. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömiä

Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömien osuus väestöstä, %

Työttömien osuus väestöstä prosentteina. Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

18-64-vuotiaita työttömiä

Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet 15-74 -vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömien osuus työvoimasta, %

Työvoimaan kuuluvat 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Vuodesta 2005 lähtien työllisten alaikäraja on ollut 18 vuotta. Aikasarjan vertailukelpoisuuden vuoksi työttömyysaste on laskettu tässä 18-74-vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömyysriski, %

Työttömyysriskillä tarkoitetaan vuoden aikana työllisistä työttömiksi jäädeiden osuutta edellisen vuoden työllisten määrästä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömyysriski, miehet, %

Työttömyysriskillä tarkoitetaan vuoden aikana työllisistä työttömiksi jäädeiden osuutta edellisen vuoden työllisten määrästä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Työttömyysriski, naiset, %

Työttömyysriskillä tarkoitetaan vuoden aikana työllisistä työttömiksi jäädeiden osuutta edellisen vuoden työllisten määrästä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Opiskelijoita

Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Vuoden viimeisellä viikolla työvoimakoulutuksessa olevat lasketaan myös opiskelijoiksi. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Opiskelijoiden osuus väestöstä, %

Opiskelija tai koululainen on 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka opiskelee päätoimisesti jossakin oppilaitoksessa eikä ole ansiotyössä eikä työtön. Vuoden viimeisellä viikolla työvoimakoulutuksessa olevat lasketaan myös opiskelijoiksi. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Varusmiehiä, siviilipalvelusmiehiä

Varus- ja siviilipalvelusmiehiin määritellään henkilöt, jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalveluaan vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Varus- ja siviilipalvelusmiesten osuus väestöstä, %

Varus- ja siviilipalvelusmiehiin määritellään henkilöt, jotka ovat suorittamassa varusmies- tai siviilipalveluaan vuoden viimeisellä viikolla. Varusmiehiksi ei katsota laskentaviikolla kertausharjoituksissa olleita henkilöitä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Eläkeläisiä pl. työttömyyseläkeläiset

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Eläkeläisten osuus väestöstä, %

Eläkeläisiksi katsotaan kaikki ne, jotka Kansaneläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan saavat eläkettä (pl. perhe-eläke, osa-aikaeläke) eivätkä ole ansiotyössä. Kaikki yli 74-vuotiaat on päätelty eläkeläisiksi. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Muita työvoiman ulkopuolella olevia

Ryhmä 'muut työvoiman ulkopuolella olevat' muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Muiden työvoiman ulkopuolella olevien osuus väestöstä %

Ryhmä 'muut työvoiman ulkopuolella olevat' muodostuu henkilöistä, jotka ovat työvoiman ulkopuolella eivätkä myöskään kuulu seuraaviin ryhmiin: 0-14-vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet tai eläkeläiset. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

18-24-vuotiaita työllisiä

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

18-24-vuotiaiden työllisyysaste, %

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

25-34-vuotiaita työllisiä

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

25-34-vuotiaiden työllisyysaste, %

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

35-44-vuotiaita työllisiä

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

35-44-vuotiaiden työllisyysaste, %

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

45-54-vuotiaita työllisiä

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

45-54-vuotiaiden työllisyysaste, %

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

55-59-vuotiaita työllisiä

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

55-59-vuotiaiden työllisyysaste, %

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

60-64-vuotiaita työllisiä

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

60-64-vuotiaiden työllisyysaste, %

Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18-74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Työllisyysaste on työllisten osuus ko. ikäluokan väestöstä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Yrittäjiä

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Yrittäjien osuus työllisistä, %

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Miesyrittäjiä

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Miesyrittäjien osuus työllisistä miehistä, %

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Naisyrittäjiä

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Naisyrittäjien osuus työllisistä naisista, %

Yrittäjiksi määritellään 18-74 -vuotiaat henkilöt, joilla on vuoden viimeisellä viikolla voimassa oleva yrittäjäeläkevakuutus ja jotka eivät ole työttömiä vuoden viimeisenä työpäivänä eivätkä varusmiehiä tai siviilipalvelusmiehiä vuoden viimeisellä viikolla. Mikäli henkilöllä on yrittäjäeläkevakuutuksen lisäksi samanaikaisesti voimassa oleva työsuhde, edellytetään, että yrittäjätulot ovat suuremmat kuin palkkatulot. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Alueella olevia työpaikkoja

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Työpaikkojen määrän muutos edellisestä vuodesta, %

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Työpaikkojen määrän muutos viidessä vuodessa, %

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Alueella olevia miesten työpaikkoja

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Alueella olevia naisten työpaikkoja

Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Alkutuotannon työpaikkoja

Alkutuotanto käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Alkutuotannon työpaikkojen osuus, %

Alkutuotanto käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: A Maatalous, metsätalous ja kalatalous. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Jalostuksen työpaikkoja

Jalostus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Jalostuksen työpaikkojen osuus, %

Jalostus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: B Kaivostoiminta ja louhinta, C Teollisuus, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Palvelujen työpaikkoja

Palvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Palvelujen työpaikkojen osuus, %

Palvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokat: G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, H Kuljetus ja varastointi, I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, J Informaatio ja viestintä, K Rahoitus- ja vakuutustoiminta, L Kiinteistöalan toiminta, M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O Julkinen hallinto ja maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, P Koulutus, Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, R Taiteet, viihde ja virkistys, S Muu palvelutoiminta, T Kotitalouksien toiminta työnantajina. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Toimialaltaan tuntemattomia työpaikkoja

Käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: X Toimiala tuntematon. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, %

Käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan: X Toimiala tuntematon. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikkoja

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikkojen osuus, %

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikkoja, miehet

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista miesten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä miehistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Teollisuuden työpaikkoja, naiset

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %

Teollisuus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan C Teollisuus. Osuus laskettu kaikista naisten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä naisista). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikkoja

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikkojen osuus, %

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikkoja, miehet

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Osuus laskettu kaikista miesten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä miehistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikkoja, naiset

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Rakentamisen työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %

Rakentaminen käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan F Rakentaminen. Osuus laskettu kaikista naisten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä naisista). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikkoja

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikkojen osuus, %

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikkoja, miehet

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Osuus laskettu kaikista miesten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä miehistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikkoja, naiset

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Kaupan työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %

Kauppa käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus. Osuus laskettu kaikista naisten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä naisista). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkoja

Majoitus- ja ravitsemistoiminta käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan I Majoitus- ja ravitsemistoiminta. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkojen osuus, %

Majoitus- ja ravitsemistoiminta käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan I Majoitus- ja ravitsemistoiminta. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikkoja

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikkojen osuus, %

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikkoja, miehet

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Osuus laskettu kaikista miesten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä miehistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikkoja, naiset

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Koulutuksen työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %

Koulutus käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan P Koulutus. Osuus laskettu kaikista naisten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä naisista). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus, %

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, miehet

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus kaikista miesten työpaikoista, %

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Osuus laskettu kaikista miesten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä miehistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkoja, naiset

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen työpaikkojen osuus kaikista naisten työpaikoista, %

Terveys- ja sosiaalipalvelut käsittää TOL 2008 -toimialaluokituksen luokan Q Terveys- ja sosiaalipalvelut. Osuus laskettu kaikista naisten työpaikoista (alueella työssäkäyvistä naisista). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Informaatiosektorin työpaikkoja

Informaatiosektorin työpaikoiksi on laskettu tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon (laaja määritelmä) toimialoilla työskentelevien määrä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus.

Informaatiosektorin työpaikkojen osuus, %

Informaatiosektorin työpaikoiksi on laskettu tavara-, palvelu- ja sisältötuotannon (laaja määritelmä) toimialoilla työskentelevien määrä. Osuus laskettu kaikista työpaikoista (alueella työssäkäyvistä). Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus