Alkuun
Tietokantamuutos 8.6.2026 vaatii päivityksiä API-kyselyihin (mm. tunnusten lyhennys ja muuttujakoodit), käyttöliittymäkäyttöön ei muutoksia. Tarkemmat ohjeet ja esimerkit muutoksista.
Taulukon valinnassa on kolme vaihetta: valitse taulukko, valitse muuttujat, näytä taulukko. Olet nyt vaiheessa Näytä taulukko

Haun tulos

Tools

Kyllä
14.4.2023
Äänioikeutetut, Suomessa asuvat Suomen kansalaiset (lkm.):
lukumäärä
14.4.2027
4.4.2023
Tilastokeskus, eduskuntavaalit
12i9
Vaihda esitysmuotoa

















Available format for downloading data.


















Poimintaa ei voi päivittää, sillä taulukon aikamuuttujaa ei ole määritelty.
Jos tallennetun poiminnan aikajaksoja päivitetään, mitä tehdään?

Mitä rivejä näytetään?



Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa muuttujina Vuosi, Sukupuoli ja Tiedot

UserManualScreenReader_Result_Text
Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa muuttujina Vuosi, Sukupuoli ja Tiedot
 Äänioikeutetut, Suomessa asuvat Suomen kansalaiset (lkm.)
1908 
Yhteensä1 269 177
Miehet604 315
Naiset664 862
1909 
Yhteensä1 305 305
Miehet623 309
Naiset681 996
1910 
Yhteensä1 324 931
Miehet631 615
Naiset693 316
Tilaston dokumentaatio . tieto on puuttuva Äänioikeus 1906 vaaliuudistuksen myötä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jolloin naiset saivat äänioikeuden, äänioikeusikä 24 vuotta. Yleisen äänioikeuden edellytyksenä Suomen kansalaisuus, vaalilain mukainen ikä sekä äänioikeuden toteamiseksi tarpeellinen henkikirjoitetuksi tuleminen. 1944 valtiollisten vaalien äänioikeusikä alennettiin 21 vuoteen, vuonna 1969 se alennettiin 20 vuoteen ja 1972 äänioikeusikä alennettiin 18 vuoteen. Vuosina 1972 - 1995 kunkin kunnan äänestysalueiden vaaliluetteloihin otettiin vaalivuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa vaalivuotta edeltäneen vuoden ensimmäisenä päivänä ja jotka eivät olleet erityisestä syystä äänioikeutta vailla. Äänioikeutettuja olivat myös ne vuoden 1974 loppuun mennessä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, jotka olivat tai olivat olleet Suomessa väestökirjoihin merkittyjä. Nämä 1.1.1974 Suomessa henkikirjoittamattomat äänioikeutetut otettiin sen vaalipiirin vaaliluetteloon, johon kuuluvan kunnan väestökirjoihin oli viimeksi tehty merkintöjä. Suomessa henkikirjoittamattomilla oli mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan vain ennakkoäänestyksessä. Äänioikeutta oli vuoden 1975 kansanedustajain vaaleissa laajennettu ulottamalla äänioikeus Suomessa henkikirjoittamattomiin Suomen kansalaisiin. Vuodesta 1999 alkaen äänioikeutettu oli asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täytti 18 vuotta. Vuonna 1975 väestökirjanpidon uudistaminen teki mahdolliseksi laajentaa äänioikeus myös ns. ulkosuomalaisiin eli niihin, joita ei ole henkikirjoitettu Suomessa sinä vuonna, jonka henkikirjoitukseen vaaliluettelot perustuvat. Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset saivat ensikertaa osallistua eduskuntavaaleihin vuoden 1975 eduskuntavaaleissa, tuolloin ns. Suomessa henkikirjoittamattomat Suomen kansalaiset luetteloitiin erillisiin vaalipiirien vaaliluetteloihin ja heillä oli oikeus käyttää äänioikeuttaan ainoastaan ennakkoäänestyksessä. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa käytäntö oli muuttunut (vuodesta 1996 alkaen) siten, että kaikki vaaleissa äänioikeutetut kirjattiin yhteen äänioikeusrekisteriin. Siitä lähtien ulkosuomalaiset ovat halutessaan voineet osallistua (ennakkoäänestyksen lisäksi) vaaleihin myös varsinaisena vaalipäivänä ja samalla menetettiin mahdollisuus vaalitulosten tilastointiin erikseen ulkosuomalaisten osalta. Katso hylätyt liput 1999 =>
Liittääksesi taulukon sovellukseesi, lähetä seuraava JSON query-koodi alla olevaan URL-osoitteeseen POST-komennolla.