Kuntavaalit, tulosanalyysi muuttujina Vuosi, Vaalipiiri, Puolue, Luokittelumuuttuja ja Tiedot

Tilaston dokumentaatio Tietosisältö:
Äänestysalueet on ryhmitelty erikseen kunkin taustamuuttujan mukaan kolmeen lukumääräisesti yhtä suureen luokkaan. Vaalin tulosta verrataan vaalipiireittäin kussakin luokassa edellisten kuntavaalien tulokseen. Äänestysalueiden luokittelu perustuu äänioikeusrekisteristä saatuihin tietoihin äänioikeutetuista ja Tilastokeskuksen tietoihin. Alueita luokittelevia taustamuuttujia ovat: työllisyys, elinkeinorakenne, eläkeläisten osuus, puolueiden kannatus, kaupungistumisaste, alle 7-v. lasten osuus väestöstä sekä tulotaso. Analyysi on tehty Koko maasta. Tulosten tulkitseminen:
Tulokset selittävät puolueiden menestystä verrattuna edellisiin kuntavaaleihin. Positiiviset luvut kertovat, että puolue voitti edellisiin vaaleihin verrattuna luvun osoittaman prosenttiyksikköosuuden. Vastaavasti negatiiviset luvut osoittavat tappion. Taulukoista ei voida laskea vaalitulosta. Aineisto:
Analyysi perustuu äänestysalueittaiseen tarkasteluun. Perusaineistoksi valittiin ne äänestysalueet, joiden rajat eivät edellisistä vaaleista muuttuneet tai muuttuivat vain vähän. Pienet, alle 1 000 äänioikeutetun, äänestysalueet yhdistetään niin, että alueen keskikooksi tulee noin 2 000 äänioikeutettua. Kunkin muuttujan osalta vaalipiirin äänestysalueet on jaettu niillä asuvan äänioikeutetun väestön ominaisuuksien perusteella kolmeen ryhmään. Taustamuuttujat:
1. Työllisyys 2. Elinkeinorakenne
- Aineisto jaetaan kolmeen ryhmään elinkeinoissa työskentelevien mukaan. Taulua tulkittaessa on huomattava, että maatalous ei ole monellakaan äänestysalueella pääelinkeino, palvelut ovat kaikkialla vallitsevia. Maatalousalueiksi valitaan se kolmasosa äänestysalueista, jossa maatalouden harjoittajia on työllisistä eniten. Lopuista 2/3:sta valitaan teollisuusalueiksi se puolisko, jossa teollisuustyössä käyviä on eniten. Jäljelle jäävä kolmannes katsotaan palvelualueiksi. 3. Eläkeläisten osuus äänioikeutetuista 4. Puolueiden kannatus
- Paras kolmannes on kolmasosa äänestysalueista, joissa puolue sai edellisissä eduskuntavaaleissa prosenteissa eniten ääniä. 5. Kaupungistumisaste
- Jaottelijana käytetään taajama-astetta, ts. taajamissa asuvien osuutta väestöstä. Kaupunkialueiksi katsotaan yli 50 000 asukkaan kaupunkien äänestysalueet. Kuitenkin jos nämä muodostavat yli kolmanneksen vaalipiirin äänestysalueista, kaupunkialueiksi valitaan taajama-asteeltaan korkeimmat äänestysalueet siten, että kolmannes äänestysalueista tulee tähän luokkaan. Alle jäävä osuus katsotaan asutuskeskusalueiksi. Suurten kaupunkien ulkopuolisista äänestysalueista taajama-asteeltaan suurempi puolisko katsotaan asutuskeskusalueiksi ja pienempi haja-asutuksiksi. 6. Alle 7-v. lasten osuus väestöstä 7. Tulotaso