11ig -- Ilmapäästöt toimialoittain, 2008-2021

Tilaston dokumentaatio

Toimialat (TOL2008) ja kotitaloudet

Toimialaluokitus, ympäristötilinpidon käyttämä 64 toimialaluokkaa ja kotitaloudet sisältävä luokitus. Toimialaluokitus jaottelee yksiköt toimialaluokkiin niiden pääasiallisen taloudellisen toiminnan mukaan. Pääasiallista toimintaa on se, jolla tuotetaan suurin osa yksikön arvonlisäyksestä eli jalostusarvosta. Luokituksena käytetään Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (NACE) johdettua Suomen kansallista versiota (TOL). Luokituksessa ovat mukana myös kotitaloudet.

Tiedot

Fossiilinen hiilidioksidi CO2 (t)

Hiilidioksidi on pitkäikäinen kasvihuonekaasu, jota esiintyy luonnostaan ilmakehässä tietyissä pitoisuuksissa. Ihmisten toiminta, joka sisältää fossiilisten polttoaineiden käyttöä kuten esimerkiksi perinteinen sähkön- ja lämmöntuotanto, vapauttaa fossiilista hiilidioksidia ilmakehään. Ilmapäästöt toimialoittain -tilastossa turve lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi.

Bioperäinen hiilidoksidi CO2-bio (t)

Bioperäisellä hiilidioksidilla tarkoitetaan hiilidioksidia, joka on vapautunut biomassan suorasta tai biomassasta valmistetun polttoaineen polttamisesta. Näitä ovat esimerkiksi puu, jätevesilietteet, biohajoavat jätteet ja biokaasu. Bioperäinen hiilidioksidi luetaan myös kasvihuonekaasuksi.

Dityppioksidi N2O (t)

Dityppioksidi on vahva kasvihuonekaasu: sen vaikutus ilmaston lämpenemiseen on huomattavasti suurempi kuin hiilidioksidin painoyksikköä kohti. Dityppioksidi on myös otsonikatoa aiheuttava aine.

Metaani CH4 (t)

Metaani on kaasumainen hiiliyhdiste, jota esiintyy luonnostaan ilmakehässä pienenä pitoisuuksina. Metaania muodostuu orgaanisen aineksen hajotessa hapettomissa olosuhteissa kuten biojätteen, lannan tai jätevesilietteen mädätyksessä ja mätänemisessä. Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi ja lyhytikäisempi kasvihuonekaasu.

Rikkidioksidi SO2 (t)

Rikkidioksidi on kaasuyhdiste. Suurin osa ilmakehän rikkidioksidista on peräisin ihmisten toiminnasta. Rikkipitoisten fossiilisten polttoaineiden polttaminen ja malmien sulattaminen aiheuttaa rikkidioksidipäästöjä. Reagoidessaan veden kanssa rikkidioksidi muodostaa rikkihappoa, joka aiheuttaa happamia sateita.

Typpidioksidi NO2 (t)

Typpidioksidi on kaasuyhdiste, joka muodostaa alailmakehässä muiden yhdisteiden kanssa otsonia. Typpidioksidipäästöjä syntyy korkeassa lämpötilassa tapahtuvassa palamisessa kuten ajoneuvojen polttomoottoreissa sekä joidenkin teollisuusprosessien yhteydessä.

Hiilimonoksidi CO (t)

Hiilimonoksidi on kaasumainen hiiliyhdiste, joka vaikuttaa kasvihuonekaasujen määrään ilmakehässä. Hiilimonoksidia esiintyy luonnostaan ilmakehässä pieninä pitoisuuksina. Hiilimonoksidia muodostuu hiiltä sisältävien polttoaineiden epätäydellisessä palamisessa. Kemianteollisuus sekä käyttää hiilimonoksidia että päästää sitä ilmakehään.

Haihtuvat orgaaniset yhdisteet NMVOC (t)

NMVOC on yleisnimitys helposti haihtuville hiiliyhdisteille (pois lukien metaani). NMVOC päästöt ovat peräisin pääasiassa liuottimien käytöstä ja hiilipitoisten polttoaineiden poltosta. NMVOC-yhdisteet reagoivat alailmakehässä typen oksidien kanssa muodostaen otsonia.

Ammoniakki NH3 (t)

Ammoniakki on kaasumainen typen ja vedyn yhdiste. Ammoniakkipäästöt ovat peräisin pääasiassa maataloudesta, jossa ammoniakkia käytetään lannoitteena. Ammoniakkia vapautuu ilmaan myös luonnostaan urean hajoamisprosessissa. Ammoniakki edistää ilmakehän aerosolien muodostumista sekä lisää vapautuvan dityppioksidin määrää kiihdyttämällä typen luonnollisen kierron prosesseja. Ammoniakki aiheuttaa myös rehevöitymistä ja happamoitumista.

Fluorihiilivedyt HFC (t)

HFC-yhdisteet eli fluorihiilivedyt ovat keinotekoisia fluorin, vedyn ja hiilen yhdisteitä. Ne ovat lyhytikäisiä, voimakkaita kasvihuonekaasuja, joiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen on satoja tai tuhansia kertoja suurempi kuin hiilidioksidin vaikutus painoyksikköä kohti. HFC-yhdisteitä käytetään ilmastointilaitteissa sekä jäähdytysaineena.
Määrät ovat CO2 ekvivalentteja.

Perfluorihiilivedyt PFC (t)

PFC-yhdisteet eli perfluorihiilivedyt ovat keinotekoisia fluorin ja hiilen yhdisteitä. PFC-yhdisteet ovat erittäin pitkäikäisiä ja voimakkaita kasvihuonekaasuja. PFC-päästöt ovat peräisin yhdisteiden suorasta käytöstä elektroniikkateollisuudessa ja jäähdytysjärjestelmissä, sekä alumiinintuotannosta, jossa PFC-yhdisteitä syntyy sivutuotteena.
Määrät ovat CO2 ekvivalentteja.

Rikkiheksafluoridi SF6 (t)

Rikkiheksafluoridi, SF6, on kaasumainen rikin ja fluorin yhdiste. SF6 on erittäin pitkäikäinen ja kaikista voimakkain kasvihuonekaasu, jonka vaikutus ilmastonlämpenemiseen on yli 20 000 kertaa suurempi kuin hiilidioksidin painoyksikköä kohti. SF6-yhdistettä käytetään sähkönsiirron laitteissa ja toiminnoissa eristykseen ja jäähdytykseen.
Määrät ovat CO2 ekvivalentteja.

Hiukkaset PM 2,5 (t)

PM 2,5 on nimitys pienhiukkasille, joiden läpimitta on 2.5 mikrometriä tai alle. Pienhiukkaset ovat kiinteitä tai nestemäisiä ilmassa leijuvia hiukkasia. Ilmakehässä esiintyy luonnostaan pienhiukkasia. Ihmisen toiminta kuten polttoaineiden poltto, liikenne ja teolliset prosessit päästävät pienhiukkasia ilmakehään. Pienhiukkasilla on haitallisia terveysvaikutuksia.

Hiukkaset PM 10 (t)

PM 10 on nimitys pienhiukkasille, joiden läpimitta on 10 mikrometriä tai alle. Pienhiukkaset ovat kiinteitä tai nestemäisiä ilmassa leijuvia hiukkasia. Ilmakehässä esiintyy luonnostaan pienhiukkasia. Ihmisen toiminta kuten polttoaineiden poltto, liikenne ja teolliset prosessit päästävät pienhiukkasia ilmakehään. Pienhiukkasilla on haitallisia terveysvaikutuksia.

Kasvihuonekaasut (CO2-fos, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) CO2-ekv (t)

Suoriksi kasvihuonekaasuiksi (fossiilinen CO2, CH4, N2O, HFC, PFC, SF6) luetaan päästöt, jotka vaikuttavat suoraan ilmaston lämpenemiseen. Nämä kasvihuonekaasupäästöt ovat raportoitu hiilidioksidiekvivalentteina, jolloin ilmaistaan niiden yhteenlaskettu ilmastonlämpenemispotentiaali. Bioperäistä hiilidioksidia ei lasketa mukaan, sillä kasvillisuuden on oletettu sitovan hiiltä kasvun aikana.