Alkuun
Taulukon valinnassa on kolme vaihetta: valitse taulukko, valitse muuttujat, näytä taulukko. Olet nyt vaiheessa Valitse muuttujat

12i9 -- Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa, 1908-2023

Valitse muuttujat

Kyllä
14.4.2023
Äänioikeutetut, Suomessa asuvat Suomen kansalaiset (lkm.):
Lukumäärä
Äänestäneet, Suomessa asuvat Suomen kansalaiset (lkm.):
Lukumäärä
Äänestysprosentti, Suomessa asuvat Suomen kansalaiset (%):
Prosentti
Hylätyt äänet (lkm.):
Lukumäärä
Hylättyjen äänten osuus (%):
Prosentti
14.4.2027
4.4.2023
Kyllä
Tilastokeskus, eduskuntavaalit
001_12i9_2023
Now you have come to the page, Choose variable. This page give you the oportunity to select which variables and values you want to display in your result of the table. A variable is a property of a statistical unit. The page is divided into several boxes, one for each variable, where you can select values by click to highlight one or more values. It always starts with the statistics variable which is the main value counted in the table.
Pakollinen

Valittu 1 Yhteensä 5

Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: 1908 , 1909 , 1910 ,

Valittu 1 Yhteensä 38

Valittu 0 Yhteensä 3

Valinnainen muuttuja
Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 300 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 300 000
Tilaston dokumentaatio . tieto on puuttuva Äänioikeus 1906 vaaliuudistuksen myötä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jolloin naiset saivat äänioikeuden, äänioikeusikä 24 vuotta. Yleisen äänioikeuden edellytyksenä Suomen kansalaisuus, vaalilain mukainen ikä sekä äänioikeuden toteamiseksi tarpeellinen henkikirjoitetuksi tuleminen. 1944 valtiollisten vaalien äänioikeusikä alennettiin 21 vuoteen, vuonna 1969 se alennettiin 20 vuoteen ja 1972 äänioikeusikä alennettiin 18 vuoteen. Vuosina 1972 - 1995 kunkin kunnan äänestysalueiden vaaliluetteloihin otettiin vaalivuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joilla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa vaalivuotta edeltäneen vuoden ensimmäisenä päivänä ja jotka eivät olleet erityisestä syystä äänioikeutta vailla. Äänioikeutettuja olivat myös ne vuoden 1974 loppuun mennessä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, jotka olivat tai olivat olleet Suomessa väestökirjoihin merkittyjä. Nämä 1.1.1974 Suomessa henkikirjoittamattomat äänioikeutetut otettiin sen vaalipiirin vaaliluetteloon, johon kuuluvan kunnan väestökirjoihin oli viimeksi tehty merkintöjä. Suomessa henkikirjoittamattomilla oli mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan vain ennakkoäänestyksessä. Äänioikeutta oli vuoden 1975 kansanedustajain vaaleissa laajennettu ulottamalla äänioikeus Suomessa henkikirjoittamattomiin Suomen kansalaisiin. Vuodesta 1999 alkaen äänioikeutettu oli asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täytti 18 vuotta. Vuonna 1975 väestökirjanpidon uudistaminen teki mahdolliseksi laajentaa äänioikeus myös ns. ulkosuomalaisiin eli niihin, joita ei ole henkikirjoitettu Suomessa sinä vuonna, jonka henkikirjoitukseen vaaliluettelot perustuvat. Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset saivat ensikertaa osallistua eduskuntavaaleihin vuoden 1975 eduskuntavaaleissa, tuolloin ns. Suomessa henkikirjoittamattomat Suomen kansalaiset luetteloitiin erillisiin vaalipiirien vaaliluetteloihin ja heillä oli oikeus käyttää äänioikeuttaan ainoastaan ennakkoäänestyksessä. Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa käytäntö oli muuttunut (vuodesta 1996 alkaen) siten, että kaikki vaaleissa äänioikeutetut kirjattiin yhteen äänioikeusrekisteriin. Siitä lähtien ulkosuomalaiset ovat halutessaan voineet osallistua (ennakkoäänestyksen lisäksi) vaaleihin myös varsinaisena vaalipäivänä ja samalla menetettiin mahdollisuus vaalitulosten tilastointiin erikseen ulkosuomalaisten osalta. Katso hylätyt liput 1999 =>

Tiedot

Hylätyt äänet (lkm.)

Säännökset vaalilipun mitättömyydestä sisältyvät vaalilain 85. pykälään. Tällaisia syitä ovat
1) vaalikuoressa useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu
2) asiaton merkintä vaalikuoressa
3) muu kuin oikeusministeriön painattama äänestyslippu
4) leimaamaton äänestyslippu
5) ehdokkaan numero merkitty epäselvästi
6) äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä.

Hylätyt äänet (lkm.)

Edellisten syiden lisäksi tilastoidaan myös tyhjien äänestyslippujen määrät.

Hylättyjen äänten osuus (%)

Säännökset vaalilipun mitättömyydestä sisältyvät vaalilain 85. pykälään. Tällaisia syitä ovat
1) vaalikuoressa useampia tai muutakin kuin yksi äänestyslippu
2) asiaton merkintä vaalikuoressa
3) muu kuin oikeusministeriön painattama äänestyslippu
4) leimaamaton äänestyslippu
5) ehdokkaan numero merkitty epäselvästi
6) äänestyslipussa äänestäjän nimi, erityinen tuntomerkki tai muu asiaton merkintä.

Hylättyjen äänten osuus (%)

Edellisten syiden lisäksi tilastoidaan myös tyhjien äänestyslippujen määrät.