Alkuun
Taulukon valinnassa on kolme vaihetta: valitse taulukko, valitse muuttujat, näytä taulukko. Olet nyt vaiheessa Valitse muuttujat

Suomessa asuvien Suomen kansalaisten äänestysaktiivisuus eduskuntavaaleissa 1908-2019

Valitse muuttujat

Tilastokeskus
Vaalitilastot
Ei
16.4.2019
lkm, %
23.4.2019
Kyllä
Tilastokeskus
findi
PxWebSkipToSelectionLinkScreenReader
Pakollinen
Hakukenttä, josta voit etsiä tiettyjä muuttujan arvoja valintalistasta. Esimerkkejä arvoista, joita voit etsiä: 1908 , 1909 , 1910 ,

Valittu 0 Yhteensä 37

Pakollinen

Valittu 0 Yhteensä 5

Pakollinen

Valittu 0 Yhteensä 3

Valittuja taulukkosoluja:
(enimmäisraja on 300 000)

Selailunäkymä on rajoitettu 1 000 riviin ja 30 sarakkeeseen

Valittujen solujen määrä ylittää enimmäismäärän 300 000
Tilaston kuvaus
Laatuseloste
Käsitteet ja määritelmät
Katsaus Äänioikeus#1906 vaaliuudistuksen myötä yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, jolloin naiset saivat äänioikeuden, äänioikeusikä 24 vuotta.#Yleisen äänioikeuden edellytyksenä Suomen kansalaisuus, vaalilain mukainen ikä sekä äänioikeuden toteamiseksi tarpeellinen#henkikirjoitetuksi tuleminen.#1944 valtiollisten vaalien äänioikeusikä alennettiin 21 vuoteen, vuonna 1969 se alennettiin 20 vuoteen ja 1972 äänioikeusikä alennettiin 18 vuoteen.#Vuosina 1972 - 1995 kunkin kunnan äänestysalueiden vaaliluetteloihin otettiin vaalivuotta edeltäneen vuoden loppuun mennessä 18 vuotta täyttäneet henkilöt,#joilla on ollut väestökirjalaissa tarkoitettu kotipaikka Suomessa vaalivuotta edeltäneen vuoden ensimmäisenä päivänä ja jotka eivät olleet erityisestä syystä äänioikeutta vailla.#Äänioikeutettuja olivat myös ne vuoden 1974 loppuun mennessä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset, jotka olivat tai olivat olleet Suomessa väestökirjoihin merkittyjä. #Nämä 1.1.1974 Suomessa henkikirjoittamattomat äänioikeutetut otettiin sen vaalipiirin vaaliluetteloon, johon kuuluvan kunnan väestökirjoihin oli viimeksi tehty merkintöjä.#Suomessa henkikirjoittamattomilla oli mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan vain ennakkoäänestyksessä.#Äänioikeutta oli vuoden 1975 kansanedustajain vaaleissa laajennettu ulottamalla äänioikeus Suomessa henkikirjoittamattomiin Suomen kansalaisiin.#Vuodesta 1999 alkaen äänioikeutettu oli asuinpaikkaan katsomatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täytti 18 vuotta.#Vuonna 1975 väestökirjanpidon uudistaminen teki mahdolliseksi laajentaa äänioikeus myös ns. ulkosuomalaisiin eli niihin, joita ei ole henkikirjoitettu Suomessa sinä vuonna,#jonka henkikirjoitukseen vaaliluettelot perustuvat. Ulkomailla asuvat Suomen kansalaiset saivat ensikertaa osallistua eduskuntavaaleihin vuoden 1975 eduskuntavaaleissa,#tuolloin ns. Suomessa henkikirjoittamattomat Suomen kansalaiset luetteloitiin erillisiin vaalipiirien vaaliluetteloihin ja heillä oli oikeus käyttää äänioikeuttaan ainoastaan ennakkoäänestyksessä.#Vuoden 1999 eduskuntavaaleissa käytäntö oli muuttunut (vuodesta 1996 alkaen) siten, että kaikki vaaleissa äänioikeutetut kirjattiin yhteen äänioikeusrekisteriin.#Siitä lähtien ulkosuomalaiset ovat halutessaan voineet osallistua (ennakkoäänestyksen lisäksi) vaaleihin myös varsinaisena#vaalipäivänä ja samalla menetettiin mahdollisuus vaalitulosten tilastointiin erikseen ulkosuomalaisten osalta. Katso hylätyt liput 1999 =>
Puuttuvan tiedon merkinnät: .. = tietoa ei ole.